Viime viikolla seura järjesti möllikisat. Olin järjestävänä henkilönä ja kisasin myös itse. Tarjolla oli supermöllirata, möllirata ja kisaavien rata. Liinun kans menin supermölliradan ja kisaavien radan, Ransun kanssa kisaavien radan. Ransu meni lisäksi Antin kans mölliradan ja kisaavien radan. Ilta alkoi jo hämärtyä kun päästiin möllien rataan asti, ja ilta alkoi pimentyä kun päästiin kisaavien rataan asti.
Ransu ja Antti debytoi epävirallisen kisauransa, ja minusta ihan mallikkaan näkösellä radalla, jonka tässä ihan omavaltaisesti julkaisen:
Kisaavien rataa rakennettiin jos nyt ei ihan pimeässä vielä niin ainakin todella hämärässä. Siinä vaiheessa kun päästiin rataantutustumiseen, niin oli jo niin pimeää, etten mä nähnyt enää Liinua kauempaa kentältä. Joku siinä totesi että onpahan ainakin haastetta... Mulla välähti hetken punaista silmissä ja tokaisin että minusta siinä ei ole mitään haastetta jos koiransa loukkaa kisaamalla sen kans pimeässä! Että mulla ainakin on sen verran arvokkaat kisakaverit että niitä en halua jonkun möllikisan takia riskeerata.
Noh, siinä sitten kokeiltiin kaikenlaista että oltais saatu valoa kentälle. Meillä kun ei omia valoja ole, ja korkeista odotuksista huolimatta myöskään raviradan valot ei syttyneet. Osa koitti ajaa autoja kentän suuntaan ja valaista ajovaloilla. Huono idea. Kentän aidan vierellä oleva heinikko imaisi valon ja loisti valkeana seinänä kentän ulkopuolella. Kentän sisäpuolella puolestaan häikäistyi tuhansien luxien voimasta ja mä ainakin karjuin että sammuttakaa ne valot, enhän mä näe täällä kentällä sen enempää koiraa kun esteitäkään! Paremmin näki pimeässä kun niiden autonvalojen häikäisemänä. Niinpä parin minuutin pikainen rataantutustuminen, lähdettiin Liinun kans ekana ja mä olin jo lähtöä tekemässä kun osa vielä oli tutustumassa... Pistettiin vähän vauhtia siihen touhuun :D
Liinuhan teki hienon radan, harmi ettei kellään sattunut olemaan pimeäkameraa mukana, että olis saanut sen videolle. Se poloinen joutui varmaan katsomaan niin tarkasti missä mun mustat housut juoksi ja missä ne esteet (mm. toisena musta mutkaputki A:n alla...) on, ettei sen tullut mieleenkään bongailla sieltä pimeydestä esimerkiksi mitään vääriä mustia aukkoja (putkenpäitä).
Ransun kans meni ensin Antti ja teki hienon nollaradan. Mä menin sitten viimeisenä Ransun kans ja taas nolla. Hienosti poitsu otti puomin alasmenokontaktin joka kerta. Nyt varmaan menee viikonlopun kisoissakin! (no ei menny)
Lähdin jähylenkille ja sillä aikaa oli ilmestyny kassikaupalla palkintoja autonpenkille. Liinu oli voittanu medit ja Ransu oli tieten ollu mun kans kolmas makseissa. Antti ja Ransu oli menestyneet möllien radalla, olettaisin. Hirmuiset määrät oli kaikkia herkkuja palkinnoksi! Ja ehjänä selvittiin, jos joku sitä miettii.
Ne on nämä syyskuun illat arvaamattomia, miten äkkiä se hämärrys ja pimennys sitte tuleekaan :P
