Muutama sana viime aikojen kuulumisia. Kisatauko pistettiin poikki Kuopiossa pari viikkoa sitten, tuloksina tosin 5 ja 3x HYL. Hyviä ratoja pääosin. Eniten harmittaa tuo vitonen, se kun oli niin turha kielto hypyltä, jota pidin päivänselvänä. Keppejä me ei kahdella radalla osattu aloittaa, mutta lähdössä istuttiin kuin liimattuna joka radalla! Kisapuitteet Metkassa oli - kuten tiedossa oli jo etukäteen - erinomaiset. Kyllä siellä vaan on ihan ykköspohja aksata :)
Tänään sitten Kokkolassa pari starttia lisää. Kolmannellekin olin ilmonnut, mutta se nyt jäi juoksematta kun tuli mutkia matkaan eikä ehditty mukaan. No jaa, Virkkalan radat ei ole mieluisia mulle olleet aiemminkaan, eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta (miksi mä silti olin kisaamassa??) mutta juostiinpa nyt kun oli kuitenkin lähellä kisat. Paljon ärsyttävää pyöritystä, siis sellaista siivekkeen kiertoa, oli tälläkin kertaa tarjolla. Eihän siinä vauhti pitäis päästä kasvamaan, mutta kun kasvoi silti. Ekan agiradan kohtaloksi koitui päällejuoksu, jota en ehtinyt tekemään. Vain 3 estettä oli maaliin enää, ja niin vain kävi jalat hitaiksi. Liinu luki mun huonon pelastusyrityksen sinänsä ihan oikein ja suoritti just ne esteet kun sen kuuluu sillä ohjauksella suorittaakin. Se nyt vaan johti siihen, että tuomari risti kädet hylkäyksen merkiksi... Toka agirata oli sitten alusta pikkuisen sellaista kauhun tasapainoilua, että johti kolmeen kieltoon. Hypyllä, putkella ja kepeillä. Voi voi. Kuten arvata saattaa, niin loppurata saatiinkin kootuksi hyvin ja tehdä paukuteltiin puoli rataa erittäin esimerkillisesti ja täydellisin kontaktein.
Ollaan nyt pari viime viikkoa hiihdetty aika ahkerasti. Mulla alkaa olla parisataa kilsaa täynnä, valtaosa hiihdetty tällä ja edellisellä viikolla. Mahtavaa, että tuli hiihtokelit, alkutalvi eikä tammikuukaan oikein lupaillut hyvää. Vaatimattomia lukemiahan nuo on himohiihtäjiin verrattuna, mutta töiden jälkeen ei valoisan aikana hiihdetä kymmeniä kilometrejä. Koirat on olleet monella lenkillä mukana vetovaljaissa, ja kyllä niistä välillä on ihan avuksi viemään eteenpäin. Varsinkin alamäessä ja kun joku hiihtää edellä kirittämässä ja itse pikkasen kannustaa, niin mennään ajoittain aika lujaakin ja itse saa vaan vähän lykkiä sauvoilla koirille kevennystä. Tänä aamuna käytiin ennen kisoihin lähtöä vetäsemässä kymppikilsa, aikaa meni noin tunti siitä kun autolla laitoin gps:n päälle ja otin sukset ym. siihen kun olin pakannut lenkin jälkeen koirat ja tavarat takaisin autoon. Keskinopeus siinä 10-11km/h eli olihan luihakka keli ja hyvästi vetoapua ;D Alkuviikosta otettiin vaihteeksi suksien sijaan pyörä alle ja sujautettiin sellainen 18km lenkki - ihan vahingossa kun oli vaan niin hyvä sää ja koiratkin intoa täynnä!
Nytpä katsellaan sitten vähän Prikan hyppytekniikkaa tässä välillä ja palataan kisafiiliksiin parin viikon päästä :)
P.S. Liinu halusi lähettää terveisiä kisakavereille ja muillekin, ettei se oikeasti ole lihava vaan näyttää vain siltä, kun mamma on jossain mielenhäiriössä antanut turkin kasvaa - ja Liinun sterilaation tuuheuttama tukkahan on kasvaa pöhöttänyt niin hurjasti, että neiti on kohta kaksinkertaisen näköinen normaaliin verrattuna :P Mutta aww niin söpö < 3
