Prikan alkeiskurssi #1 ja #2

Prikka aloitti alkeiskurssin tiistaina. Onpas hassua olla taas alkeiskurssilla. Liinun kanssahan ei käyty mitään alkeiskursseja tai jatkoja jamitänäitänyton. Ransun kanssa käyty alkeiskurssi vuonna 2009 oli ihan sieltä ja syvältä, sen tajusi jo silloin, nyt vielä paremmin. Prikka sattuu nyt olemaan sopivan ikäinen ja sopivassa osaamisen vaiheessa osallistua. Tarkoituksena on, että se saa kokemusta muiden koirien kanssa treenaamisesta ja niiden aiheuttamasta häiriöstä. Täytyy sanoa, että yllättävän hyvin se on ollut hanskassa, mutta niin myös muiden kurssilaisten koirat, eli ollaan puolin ja toisin saatu treenirauha. On se kyl ollu niiden kurssi-iltojen jälkeen väsynyt.

Prikallehan kaikki muut esteet on tuttuja, paitsi pituus ja muuri. Se ei ole sama asia kuin osaaminen, ei todellakaan. Ollaan kotipihalla nyt vähemmän tehty mitään, koska kahdesti viikossa on tuo kurssi ja ilmatkin on houkutelleet meidät ennemmin uimaan. Kurssilla ollaan tehty vastaavia harjoituksia kuin muut, mutta otettu heti esteet mukaan harjoitteluun ja hypyllä on rima. Tällä viikolla on ollut tosi kuuma vielä kurssin aikanakin, joten Prikka on ollut aika löysä tekemään mitään.

Prikalle tekee hyvää olla liikenteessä ilman Liinua ja sen tukea, huomaa miten se lyöttäytyy kotioloissa Liinun kans kimppaan ja katsoo Liinusta monesti esim. että totellaanko mua vai ei. Sitten kun se on mun kanssa kahdestaan liikenteessä, niin se ei oikein tiedä miten se siihen suhtautuu ja mitä se tekis. Joutuu katsos yksin vastuuseen hölmöilystä. Ainakin se on heti epävarmemman oloinen ja ohjaajapehmeys tulee paremmin esille, se ei palkkaudu kehuista samalla tavalla jne. Tämä on toisaalta vähän samantuntuinen vaihe (en osaa-en pysty-en kykene) kuin Liinullakin oli tämän ikäisenä, mutta Prikan erilainen luonne tekee siitä silti jotenkin vaikeamman. Lelulla leikkimisestä mun kanssa se on nyt innostunut enemmän, hyvä niin! Oli sekin vaihe, jolloin se ei halunnut leikkiessä pitää lelusta kiinni, vaan luovutti sen heti. Eikä siis enää liittynyt hampaiden vaihtumiseen. Kannustamalla siitä on päästy yli. Prikka on paljon (koira)sosiaalisempi kuin Liinu, tuolla kurssilla se vois varmaan käydä moikkaamassa kaikki koirat ja niiden ohjaajat. Ekalla kerralla sen piti muka murista ja haukahdella muille koirille, mutta sitten kun Liinu ei ollut "yllyttämässä" siihen, sen oma luonne tuli esille ja se rauhoittui melkein heti. Uskon, että tuonne kurssille meno oli hyvä juttu ihan näistä muista syistä kuin siitä, että mentäis oppimaan esteitä sinne. Vaikka tietty sitäkin.

Eka kerralla tehtiin erilaisia juttuja hypyillä, sujui ihan ok. Mitä nyt meinattiin saada klikki aikaiseksi, että Prikka ei liikahda mihinkään kun palkka on esteen takana ja annan luvan mennä palkalle. Nämähän on sille tuttuja juttuja jo viime kesältä, mutta nyt joku klikkasi ja Prikka ei reagoinut mitään mun vapautuksesta. Kyllä siinä tuntee itsensä melko neuvottomaksi, kun se on varmaan osittain sellaista jääräpäisyyttä ja osittain sitä heittäytymistä osaamattomaksi ja yritys vedättää. Sen schapet nimittäin osaa, yrityksen vedättää omistajaa. Sitten toisaalta se tuntui paineistuvan siitä että siltä odotetaan jotain. Ei ole taas helppoa ei.

Toka kerralla tehtiin ekana keppejä. Prikka oli ihan vetämätön ja meni keppejä kävellen. Mentiin ekaksi hihnassa, se yritti ohittaa pari ohjuria ja jouduin korjaamaan. Sillä tuntui menevän aivot ihan solmuun sen takia ja se ei sitten ensin tuntunut haluavan yrittää enää mitään. Itseluottamus siis tuntuu romahtavan samantien, kun joudut hienovaraisesti puuttumaan siihen, että se tekee virheen. Sit mentiin onnistuneesti hihnassa ja heitin hihnan pois. Muutama väli ihan ok, sitten ohjurin yli ja yritti palkalle. En sanonut mitään, kunhan vaan menin nopeasti palkalle ja peitin sen kädellä. Koiran olemus heti sellainen, että anteeks että edes yritin..! Vein takaisin alkuun ja uusi yritys. Hitaasti meni. Kehuin kun meni virheettä. Prikka näytti siltä, että joo ihan kiva mutta en nyt oikein palkkautunut. Itselläkin fiilis laimenee, kun näkee ettei koira jotenkin ole iloissaan siitä että onnistuu. Ja näin on negatiivinen noidankehä valmis. Tehtiin enää pari onnistunutta ja lopuksi palkkasin lelulla. Siitä Pipana innostui taas. Siinä niitä keppejä tehdessä tuli ekan kerran mieleen, että onkohan tämä Prikan laji. Katsotaan miten kurssin ja koko kesän aikana homma etenee ja mitä ikä tuo tullessaan, kun päästään tuonne loppuvuoteen. Rohkeutta ja röyhkeyttäkin pitää tulla koiralle lisää (ja niihin ikä ja kokemus auttaa), toki mulla on ohjaajana nyt kasvun paikka ja tilaisuus myös, mutta kyllä mun temperamentille Prikka on agilityssa haastava koira ja mietityttää, saanko siitä mieleistä kisakoiraa itselleni.

Toka kerralla tehtiin myös vähän ohjausjuttuja, ne meni ihan mukavasti. Lisäksi tehtiin loivalla mutkaputkella juttuja. Lähinnä muutama putkeen lähetys itse putken ulkosyrjällä ja siitä takaaleikkaus. Viimeksi näitä tehdessä ne tuotti vaikeuksia, nyt meni hyvin. Sitten putken pimeiden kulmien hakuja. Lopuksi suoralla putkella takaaleikkauksia ja näyttäis, että ainakaan luonnostaan Prikkakaan ei käänny leikkauksen mukaan putken suulta, joten se pitäis opettaa. Helpointa tietysti olis antaa olla, koska Liinukaan ei käänny, niin olis sitten sama logiikka. Katsotaan nyt.

Toka kerran lopuksi tehtiin vielä parit kontaktit, puomia ja A:ta. Palkkakippo on nyt jätetty lopullisesti pois, enkä myöskään sanonut sille tas-käskyä. Aika hitaastihan se ne meni, mutta pistetään vähän kelin piikkiinkin. Pysähtyi kuitenkin itse 2-2:een ja A:lla se tekee jo useimmiten sen suoraan oikeaan kohtaan. Puomilla kohta on vähän epävarmempi, tulee vähän hitaasti lopun ja voi jäädä ihan siihen nokalle, jolloin joko hetken odotan korjaako itse, tai sitten käskytän siihen 2-2:een. Hyvin kuitenkin malttaa jäädä kontaktille, vaikka mä juoksen puomin pään ohi. Pitää seuraavan kerran ottaa myös enemmän sivuetäisyyttä. Näihin oikeastaan olen ihan tyytyväinen, vaikka vauhti onkin vähän hukassa, mutta sitä saa kasvatettua sitten myöhemminkin. Pääasia, ettei jää A:n harjalle ihmettelemään.

Tänään sit vielä omatoimitreenit Prikan ja Rikun kanssa :) Huomenna mulla ja Liinulla on kisapäivä Nokialla, siellä on ysäri-agikisat. Mielenkiinnolla odotan. Aamulla on herätys klo 03 ja lähtö tuntia myöhemmin, koska meidän eka rt on 9.40. Matka-aika jotain 4,5-5h tienoilla. Ajattelin, etten ota Prikkaa ollenkaan mukaan, vaan otetaan me Liinun kans vuorostaan laatuaikaa ja mennään aikuisten kesken ;)