Blogi on taas ihan täysin ajantasalla - hehhee!! Kajaanin möllikisoista on kohta kaks viikkoa enkä ole saanut niiden tiimoilta tehtyä muuta kuin ladattua videot nettiin. Noh onhan sekin jotain ;)
Enää en niistä skaboista muista paljo muuta kuin että möllien radalla Liinu taisi olla medien toinen ja Ransu voitti maksien pro-radan. Liinun mölliradasta ei ole videota, koska siinä on tarkennukset hukassa just niissä kohdin kun me tehtiin virheitä, aika hauska sattuma :D Liinu teki lisäksi 1lk radan. Ransu osallistui 1lk ja pro-radalle. Koska se kisaa kolmosissa, se ei voinut sijoittua 1lk radalla vaikka olis voittanut sen tulosten perusteella. Noh, pro-radalla se sitten nappasi voiton :) Kyllä oli ihan eri fiilis lähteä tuolle 1lk radalle Ransun ja Liinun kanssa, kun toisen kanssa ne asiat vaan sujuu kuin tanssi ja toisen kanssa joutuu koko ajan miettimään omaa ohjaamistaan. Siinä ei vielä ole sellaista yhteistyön tuntua kuin Ransun kanssa.
Tässäpä sitten todistusaineistoa yllättävän pitkäksi venyneestä möllikisaillasta :)
Ransu teki ihan hyviä keppejä, Liinun kepeillä mun piti taas vähä hätäillä ja sekoilla niin se ei sitten pujotellut loppuun. Ja se tulla höyrysi putkesta keppien aloituksen ohikin... Sitten puomilla kiva loikka kontaktin yli joten paluutin takaisin kontaktille. Möllien radalla palkkasinkin ihan kontakteille pysähtymisestä. Ransuun en voi olla muuta kuin tyytyväinen, vauhtia oli ihan ok vaikka ei parasta Ransua ollutkaan mutta olihan se niin mielissään kun pääsi tekemään :)
Viikko sitten tiistaina oli Kokkolassa mölliagikisat, ja kävin Liinun kanssa juoksemassa kisaavien radan, Ransu pääsi tekemään muutamaa yksittäistä estettä koska sillä oli niin kova into autossa etten raaskinut sen antaa siellä vain intoilla. Pitäähän toisen päästä tekemään kun niin kovasti tahtoo! Muuten taidettiin Liinun tehdä puhdas rata, paitsi alussa jo hyllytettiin kun Liinu lähti turhan isolla innolla ja liian pienellä maltilla lukea ohjausta radalle, ja juoksi mun ohi ja hyppäsi kolmoshypyn :D Nooh siitä jatkettiin kumminkin ja mä sain pistää tosissani tossua toisen eteen. Meinasin kaataa yhden hyppyesteenkin siinä kun valssasin niin vauhdikkaasti... Eli eipä luonnollisesti menestytty sitten sijoitusten arvoisesti :)
Viime perjantaina oli sitten ratareenipäivä. Enpä ole kyllä ikinä viikon sisällä tehny neljää kertaa ratareeniä kahdella koiralla! Ratana oli joku ykkösluokan rata joistain viimeaikaisista kisoista joltain tuomarilta. Selkeetä, eikö vaan. Antti rakensi radan, mä tutustuin 5min ja hain koirat kehiin. Nuo videot ei kylläkään ole eka yrityksistä, Ransun kanssa vois ollakin kun se meni melko puhtaasti ekalla yrittämälläkin mutta Liinun kanssa meillä taisi tökätä hallinnallisiin ongelmiin jo hiukka aikaisemmin ;D Hauskaa meillä kyllä oli! Kepo meinas hermostua kun mä olin aivan onnessaan maalissa vaikka rata meni noin niinkun ulospäin ihan miten sattuin. Mutta sehän ei tiedäkään sitä fiilistä mikä siellä radalla oli. Saattaa olla että kepeiltä jäi vika väli pujottelematta, hypystä tultiin ohi tai muuta vastaavaa, mutta jos koira on ihan huippu ja itsellä sellainen fiilis että mun mokasta sekin johtui, ei koiran tarvi tietää tehneensä "väärin" rataa, ja jos on sellainen tietty tunnelma radalla niin sen varmasti tietää koirakin ja kyllä siitä silloin palkka tulee ehdottomasti. Enhän mä jätä kisoissakaan palkkaamatta jos ei nollaa tule. Mä oon sitä mieltä että sen fiiliksen josta puhun, tietää vaan sellaset jotka on itse tarpeeksi kauan harrastanu koiransa kanssa agilitya ja muodostaneet toimivan ja hyvän suhteen siihen koiraan. Sitä ei esimerkiksi mulla ole vielä Liinun kanssa, mutta Ransun kanssa sen tuntee melkein ensimetreistä lähtien, joku siinä vaan on :)
Liinulla alkoikin sitten noista treeneistä agilitytauko. Se oli eilen sterilaatiossa Jyväskylässä. Leikkaus tehtiin tähystyksellä ja oli ohi 1½ tunnissa. Liinu ei vaikuttanut kivuliaalta leikkauksen jälkeen, tokkuraiselta vain. Sitä häiritsi hieman puku jonka se sai, mutta voin kertoa että ei tule olemaan helppoa pitää sitä seuraavaa kahta viikkoa hyppimättä ja riehumatta! Se nimittäin pomppasi heti eläinlääkäriaseman pihalla autoon kun olin kumartumassa nostamaan sen autoon. Samoin sisällä se tykkää nyt erityisesti nukkua pehmeällä sohvalla, jonne se loikkii eestaas... Että sellainen toipilas täällä :P Kyllähän se on vähän sellainen unelias vieläkin, mutta eihän leikkauksesta olekaan vielä 24 tuntiakaan. Toinen mikä varmasti vaikuttaa siihen että se torkkuu ja on niin rauhassa muun ajan on se, että Ransu on Antilla hoidossa ja ollaan tyttöjen kesken toipilasaikaa viettämässä sunnuntaihin asti. Ransun kanssa se ei kuitenkaan malttais olla iisisti, ja kun tuolla typykällä on aika rautainen kipukynnys niin se saattais sietää vähän liian paljon höykytystä Ransulta. Se kyllä varmasti sanoo niin että Ransulle menee perille kun se tarve tulee mutta se kestää kipua ja höykytystä vähän liikaakin sitä ennen. Toivotaan että toipuminen alkaa mennä hyvin, ainakin leikkaushaavat on pienet ja koska siltä poistettiin pelkät munasarjat eikä kohtua, leikkaus oli sillä laillakin pienempi ja helpompi kuin perinteiset avoleikkaukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti