Hellekisailtiin Liinun kanssa Kemissä viime lauantaina. Ransulla oli 5-vuotissyntymäpäivä, mutta varsinkin lämpimän sään takia se sai jäädä kotiin. Muutenkin, ajattelin että kun se ei kerran kisaa, niin saapahan Liinu lähteä ihan yksin reissuun. Lämpöä oli siinä 23-24 astetta, ilma seisova ja aurinko paahtoi kisakenttää ensimmäisen startin aikoihin. Jos Ransun kanssa ois pitäny kisata, niin se ei olis kulkenu mihinkään, mutta Liinu tsemppasi aika hienosti säähän nähden ja siihen, että se varmasti on jumissa. Liinu odottaa hierontaa, meidän luottohieroja tulee onneksi saikulta jo ens viikolla sen hieromaan kuntoon.
Erikoista kisoissa oli se, ettei kilpailijoilla ollut numerolappuja tai -liivejä. Kiva homma tuomarinsihteerille pysyä kärryillä kilpailijoista. Tuomarinsihteeri kai kuitenki pysyi mukana, mutta kuuluttaja sekoili eka radan alussa. Nro 60 meni meitä ennen, me oltiin 61 ja sen 60:n jälkeen kuulutettiin nroa 62 radalle. Mä olin lähtöpaikalla ihan oikein, kunnes alkaa huuto että väärä koira. Oltiin jo saatu lähtölupakin. Mä sanoin että mä oon kyllä 61 ja nyt on mun lähtövuoro, erehdys korjattiin, saatiin uus lähtölupa ja asettelin koiran uudelleen lähtöpaikkaan. Mua vähän tympäsi. Radalta otettiin sitten joku ihme kielto, ja sillä sijoituttiin kolmansiksi.
Kuulutukset oli muutenkin sellaiset, että kuulutettiin lähinnä rataantutustumiset, säkäluokat ja seuraavat kisaajat, ei tuloksia. Tulosten saapuminen tulostaululle kesti, ja mä yritin käydä kaks kertaa toimistossa kysymässä toka radan jälkeen (turhaan), oliko meillä nolla ja mikä sijoitus, siis noustiinko kolmosiin, ja että saadaanko mennä vika rata nollakoirana kakkosissa, koska kolmoset olis vasta seuraavana päivänä enkä ollut sunnuntaille ilmoa tietenkään laittanu. Kyllä sekin sitten selvisi, kun tulokset vihdoin tuli näkyville ja toimistolla oli tyyppi joka ei suoraan käännyttänyt ovelta pois häiritsemästä.
Tässä eka rata:
Mä aattelin tehä pitkästä aikaa kepeillä persjätön, joka ei treeneissä viimeksi tehdessä toiminut. Nytpä toimi ja hienosti. Keinun jälkeen en tiä miten se tuon hypyn noin hyppää, ei se rimaankaan osunu. Liinulla oli sellainen päivä, ettei se halunnu ottaa A:n alasmenokontaktia kunnolla. Eka radalla se minun mielestä ihan selvästi loikkaa sen yli, mutta tuomarin mielestä ei. Noh ihan sama, ei meillä puhdas rata ollut sitä ennenkään. Luulen, että sillä on etupää jumissa, kun se ei halua A:lle pysähtyä. Jos se on kunnossa, se stoppaa siihen kuin seinään.
Toka rata:
Olin mielessäni suunnitellut, että toka radalla yritetään sitten saada se nolla ja serti. Onnistui! Tehtiin nolla ja voitettiin. Liinulla meno keskimäärin parani eka rataan verrattuna. Lähtöön se jäi sen näköisenä että varmaan oli helppo sivusta ajatella ettei tuo mitään enää jaksa. Haukutin sitä ennen omaa vuoroa, joten tiesin että kyllä sieltä vielä irtoaa :) Ratojen välissäkin Liinu vaan nukkui, hieno likkis ymmärsi kerätä voimia koitoksiin. Juotin sitä aika reilusti ratojen välissäkin. Rata oli aika onnistunut, kontaktiesteet oli vähän sellaiset että olis ne ollut varaa paremminkin tehä. Lopussa ei enää kuulu mun riemunkiljahdukset kun mentiin nollana maaliin. Meidän jälkeen oli tällä radalla enää yks koira, muilla ei ollut nollaa kuin meillä, joten kyllä mä olin hieman vahingoniloinen kun se vika koira tais ottaa ainakin vitskan sieltä radalta. Jes, me taidettiin ottaa nollavoitto ja lippu kolmosiin!!! Tuloksia ooteltiin jännityksen vallassa ja siellähän se komeili Liinu ykkösinä kera LUVAn ja SERTin :)
Kolmas rata:
Tuomarin luvalla mentiin nollakoirana viimeinen rata, joten aloitettiin medikakkoset. Ei mulla ollut paineita enää, aattelin että nyt harjotellaan vaan ja otetaan tunnelmoiden. Liinullahan vaan vauhti parani vikalle radalle, ja tuomari sai vaan ihailla meidän - tuoreiden kolmosluokkalaisten - menoa. Radat oli tosi kivoja ja mun mielestä helppoja, vaikka moni valitteli että kuin on mutkikkaita ja ilmeisesti ne monelle oli vaikeita, koska nollia ei juuri tullut. Mä olin pikkulikasta niiiin ylpeä :) Saatiin sitten lauantaille tuplajuhlan aihetta :)
Palkintojenjaossa tuomari toivotti meille onnea ja menestystä kolmosiin, en muista että olis muut tuomarit onnitelleet luokkanousujen yhteydessä.
Laskin siinä sitten, että 7 viimeisestä startista joka rata on ollut hienoja, vain 1 HYL, 2 vitosta ja 4 nollaa. Joista toki tuo viimeinen oli epävirallinen kun oltiin jo noustu, mutta kuitenkin. Kemissäkin Liinu päästeli ihan hyvää vauhtia. Nyt sitten tässä välillä vähän paimennetaan ja kouluttaudutaan Jaakolla, ja sitten korkataan kolmosluokka kotikisoissa syyskuussa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti