Eilen sain juosta taas ihan urakalla treeneissä, kun treeniradalla oli vaatimattomat 36 estettä ja treenattavana molemmat koirat. Rata ei kai ollut loppujen lopuksi helppo, mutta ei kyllä kovin vaikeakaan. Siinä oli ne tietyt kohdat, joissa osasin odottaa tipluja. Mukaan lukien putki-puomi -erottelu suoraan Saviojan SM-maksi-joukkueradalta. Jossa me hyllytettiin. Ja joka me nyt tehtiin kummankin koiran kanssa monen monta kertaa täydellisesti, vaikka radan suunnitellut henkilö oli laittanut kolme kertaa lähestymisen samalta hypyltä: ensin putkeen, sitten puomille ja kolmannella kerralla taas putkeen. Miksen mä sitä voinut siellä kisoissa ohjata noin kuten nyt, varsinkin kun se putki oli paaaaljon kauempana puomin päästä kuin nyt. Testattiin siinä samalla seuran uudet ja huippuhienot putkenpainot, hyvin pysyi putket paikallaan!
Aloitin Ransulla, ja meno oli sellaista perusvarmaa Ransua. Kepeiltä otettiin eka yrityksellä kielto, mikä ei yllättänyt mua, koska tuo lähestyminen kepeille on yks vaativimpia mahdollisia. Se näyttää rataantutustuessa umpikulmalta, mutta pituus vie koiraa sivuun, edessä oli ansaeste (pöytä, joka tosin ei mun koiria houkuttanut yhtään) ja sitten se kulma vaihtuukin kovassa vauhdissa loivaksi avokulmaksi. Putkelta oli 6m hypylle, hypyltä 7m pituudelle ja pituudelta 7m kepeille. Olishan sitä voinut jotenkin vekata pituudella, mutta vaarana oli jo muutenkin koiran hyppääminen keppien välistä (kuten Ransu sitten kerran tekikin) ja toisaalta myös vauhdin hidastaminen muulla tavoin. Silti kepit on vähän kuin pimennossa koiralle, vaikkei se siltä kovin selvästi näytä.
Tässäpä Liinu näyttää mallia, miten ne kepit mennään kovassakin vauhdissa. Mä olin jäänyt siitä jälkeen ja kepit se haki pelkällä suullisella käskytyksellä.
Tässä se puolestaan näyttää esimerkkiä loistavasta A-esteestä ja varsinkin törkeän hienosta alasmenokontaktista. Sen jälkeen se valitsee väärän putken, tai ei se oikeastaan väärä ole. Sehän on suoraan entisen putken edessä, mä olen vielä sillai sijoittuneena ettei se muita vaihtoehtoja näe. Mä sanoin rataantutustuessa että jos ei Ransu mene tuohon putkeen niin Liinu ainakin menee jos en ole ajoissa näyttämässä oikeaa putkea. Ja niinhän se meni, kun en ollut ajoissa.
Perusvarmaa Ransua:
Näin käy kepeillä helposti jos vekkaa tai lähtee itse liian aikaisin vasemmalle. Ainakin Ransun kanssa, joka seuraa mun liikettä helposti. Keppien aloitus meni oikein. Toka kierroksella mentiin pituus oikein ja keppien aloitus puhtaasti, hyvä poitsu :) Puomin jälkeen jotain "pikku" kaartelua, kun ohjaaja vähän pistää huiskis haiskis niillä käsillä. Ja tapahtuupa siellä jotain, mitä tapahtuu tosi harvoin: rima tipahtaa!
Ja seuraavaksi vauhti-Likkistä, tosin omavalintaisella keinun suorituksella. En ole ikinä kisoissa nähnyt, eikä omista koirista ole kumpikaan ennen tuolla lailla keinua mennyt. Tuo olis varmaan kisoissa hylkäys. Se oli se mun takanaleikkaus mikä tuon aiheutti, koska tuo toistui kun leikkasin takana. Varmaan olin niin paljon jäljessä tai jotain. Päätin sitten, että Liinun kanssa ei tarvi keinulla leikkailla takana, koska se pysähtyy kontaktille. Ainakaan kun se näköjään voi tuollaistakin keksiä. Kyllä se sitten meni ihan oikein keinun, kun muutama kerta treenattiin ja jatkoin oikealla puolen ohjaamista. Loppusuora on valtavan hieno keinun jälkeisine sylkkäreineen ja pöydälle tulo varsinkin! Wautsi! Lopussa oli vielä yks hyppykin jäänyt 60 senttiin, mutta ihan pokkana lähetin Liinun sen yli ja hienosti hyppäsi. On se joskus ennenkin tuon tehnyt, että ei sille nuo maksiesteetkään vaikeuksia tuota ;)
Lopussa kun tehtiin koko rataa, toka kerralla keinulla taas jotain häröilyä - ehkä mun käskytyksestä johtuen? Ohjaajalla alkoi jo loppua kunto + akillesjänteeseen tuli yhtäkkiä loppusuoralla kiristävä tunne. Liinukin meni vähän enempi takkuillen sen lopun. Muuten oon aika tyytyväinen että ihan hienoa menoa :)
Videot senkun pitenee ;) Kun tässä nyt on muutenki menty alusta loppuun ja lopusta alkuun ja sekasin kummallakin koiralla, niin tässä on mun ja Ransun eka koko radan suoritus, ennenkun alettiin sitten treenata epäonnistuneita kohtia. Ihan ei oltu koko ajan samalla kartalla, tuli turhia kaarroksia ja voltteja ja vaikka mitä. Mutta ihan hyvä mieli mulla tästäkin radasta on, tästä vaan näkee ettei Ransu ole yhtä estehakuinen kuin Liinu eikä ainakaan eilen ollut läheskään yhtä nopeakaan.
Lopuksi treenasin Liinun kanssa tiukempia käännöksiä tönäisemällä ponnistuspaikkaa kohti. Paranivat koko ajan ja kyllä tuo kääntyy tosi tiukkaan kun vaan ehtis ohjaamaan ne tiukat käännökset...
Ihan jees treenit, ei menty nollana läpi kerralla, mutta saatiinpa sitten tehtyä hyviä treenipätkiä. Ens viikonloppuna sitte katotaan, miten KLAGissa juostaan! Sitä ennen on kuiteskin vielä luvassa hierontaa ja paimennusta, eli mahtava KESÄLOMAVIIKKO tiedossa!
Tänä aamuna noustiin ihanan aurinkoisen aamun piristämänä ajoissa ylös, hypättiin pihaojan yli metsän puolelle ja tehtiin pieni metsälenkki mustikoita syöden. Siis minä ja Liinu syötiin mustikoita suoraan mättäästä ja Ransu laski munamäkeä mättäiden päältä ;) Liinu syö itse suoraan varvusta, Ransulle pitää poimia käteen niin sekin kyllä tykkää mustikoista ja syö kämmeneltä niitä :)
Iltapäivällä käytiin porukalla uimassa joku puolituntinen, Liinukin tuli tosi reippaasti veteen! Ei tarvinnu kun muutama kerta nimeltä pyytää tulemaan niin se tuli heti veteen ja lähti tosi rohkeasti uimaan meidän mukaan. Hieno typy! Eihän sitä tiä vaikka siitä vielä tulis meille noutaja sorsanpyyntiin... Ransu menee rohkeasti veteen kun sinne jotain heittää ja tuo esineen rantaan (ei kylläkään todennäköisesti heittäjälle), mutta kun se on paukkuarka. Liinu taas tuo noutamansa varmasti luokse eikä pelkää paukkuja, mutta se ei mene veteen ellei itse mene edellä. Ainakaan vielä. Heh, vitsihän tuo noutaja-juttu on, mutta multa on nyt jo kaks ihmistä kysyny että osaisko nuo noutaa riistan vedestä - sellasella ilmeellä että syksyllä sorsanpyynnissä tavataan.
Jep jep, olenhan mä monesti sanonu että schapesta on kyllä yllättävän moneksi, mutta että vedestä noutavaksi lintukoiraksikin..? :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti