Puhelimessa kun on kamera, niin sillä tulee näppäiltyä kuvia ja otettua videota silloin, kun järkkäri tai edes pokkari ei ole mukana. Eli useimmiten ne ei ole :) Selailin puhelinta ja ajattelin aikani kuluksi tehdä postauksen viimeisen vuoden ajalta puhelimesta löytyvistä kuvista ja videoista :)
Liinu sterkattiin lokakuun puolivälissä, ja Ransu oli sen jälkeen muutaman päivän hoidossa muualla, ettei se riehuttais Liinua. Noh, tuota touhusanteriahan on vaikea pitää rauhallisena ja liikkumatta, varsinkin kun ikää oli alle 2v. Liinu oli Tomin ja mun mukana jänismetsällä, tietysti vaan hengailemassa ja nauttimassa notskin lämmöstä. Suojapuku tietysti päällä.
Kapulle ammuttu jänis aiheutti Liinussa ihmetystä. Se yritti hoitaa ja hoivata jänistä, nykki sitä korvista, nuoli päästä, töni kuonolla ja vähän tassullakin. Lopussa se tuntui olevan varma, että jänö vaan esittää nukkuvansa, mutta kyllä se siitä kohta herää ja lähtee leikkimään... Vaan eipä noussut.
Sitten hieman myöhemmin Ransukin oli pupumetsällä mukana, oltiin koko porukalla monen monta kertaa metsällä. Kapuhan se vaan töitä teki, me muut nautittiin antimista. Siis ihmiset grillasi makkaraa notskilla ja Ransu ja Liinu nautiskeli tuorettakin tuoreemmista sisäelimistä.
Ensilumi vielä suli, ja metsä oli taas sulana. Pitihän ne sitten ottaa edustuskuvat todistusaineistoksi, että kyllä schapesta on moneksi. Noh, ainakin pyssyn kanssa uskalsi samaan kuvaan. Puoli vuotta myöhemmin nämä kyllä muutaman kerran intoontui ajamaankin jänistä hetken verran...
Joulukuun alkua, läheinen monttu oli mennyt jo sen verran jäähän, että siinä tohti kävellä. Meneehän se, kun kuvan ottohetkelläkin pakkasta taisi olla jotain -23 astetta. Ulkoilemaan piti päästä, mutta ihan mielellään kaverukset otti vähän lämmikettä ylle :) Ja liikkeessä pysyy paremmin lämpösenä :)
Tämä uimakuva on kesäkuun alusta. Koko kesän ajan, mitä asuttiin Rauskilla Tomin luona, käytiin ahkerasti uimassa. Tässä montussa uitin vain koiria sen kivikkoisen rannan takia, ja myöhemmin olevat videot on tuolta vastarannalta pilkottavalta hiekkakasalta kuvattuja. Mikä ihanteellisinta, tämä monttu on 300m päässä kotoa, ja kilometrin päässä on sellainen monttu, jossa me uitiin ihmisiä myöten koko porukka, siellä kun on ihanan pehmeä hiekkapohja. Liinukin ui tänä kesänä enemmän kuin koskaan, tosin vain jos me ihmisetkin oltiin uimassa. Matalassa vedessä se silti jo oppi kahlaamaan oma-alotteisesti, joten ehkä vielä on toivoa saada siitä edes hitusen Ransua muistuttava vesipeto ;)
Heinäkuussa paimennettiin. Rankkaa oli. Kuvassa väsynyt mutta onnellinen Ransu.
Heinäkuun lopulla meille (tai siis Tomille) muutti jämtlanninpystykorva Kake. Sillä on ollut pari schapea touhukavereina, ja muutamassa viikossa tuo riehulainen kasvoi Liinusta edelle ja alkaa pikkuhiljaa uhkailla Ransua koollaan. Painoa sillä jo lienee Ransun verran, eli melkoinen jötikkä se on. Liinulla on sen kanssa jo vähän tukalat paikat, kun toinen on isompi, painavampi, puruvoimaa on ja pentuhampaita myös käytetään... Tässä on kuitenkin Ransu, Liinu ja Kake noin viikko kotiutumisen jälkeen.
Kake 3kk. Ransulla on ihan omat huvit näillä videoilla aina silloin, kun saa olla rauhassa ja junnut kisuaa keskenään.
Näissä kuvissa Kake on jo 3kk. Se on Tomin koira, mutta olen monesti ollut mukana kun ollaan käyty metsällä ihmettelemässä kaarnoja, oksia, käpyjä, varpuja, keppejä... ja hirvenjälkiä, ja pari kertaa ihan oikeata hirveäkin läheltä. Vielä ei kuitenkaan ole hirviveri kiehahtanut ja syttymistä hirvenhaukulle tapahtunut. Noh, Kake on vielä alle 4kk ja vaikka moni tämän ikäisenä haukkuukin ekat haukkunsa, niin yksilöllistähän se syttyminen on.
Tuoreita videoita viime viikonlopulta. Ensin pihalla riehumista puolisen tuntia, sitten metsässä ja hiekkamontulla 1½h. Ainoa, joka oli kunnolla väsynyt, oli Kake. Ransu ja Liinu olis voineet kaiken ton riehumisen jälkeen lähteä vaikka vielä lenkille. Enempi ne väsähti eilisistä agitreeneistä, vaikka taatusti oli tuo metsälenkki fyysisesti raskaampi ja pitkäkestoisempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti