Pitkää pätkää

Eilen oli pitkästä aikaa agireenit. Hallin puolikkaassa oli 38 esteen rata, jossa kyllä ihan riitti haasteita. Tai en tiedä oliko muuten, mutta kun puomin alla oli putki, joka mentiin 4 kertaa, ja se puomi mentiin sieltä suunnasta 3 kertaa... Mulle ei meinannu rata iskostua millään konstilla päähän, tuntui että aina kun muistin jonkun pätkän ohjauksen, sitten seisoin taas sormi suussa miettimässä että mitä mun sitten pitikään tehä?!

Rata oli Antin suunnittelema ja sehän kyllä koittaa noita veemäisiä juttuja meillä teettää. Hah, eipä vaan meinaa onnistua kun me osataan ;D Joskus se ehkä ajattelee että ne monimutkaiset jutut on niitä haastavia, mutta haastavia onkin ihan jotkut muut asiat. Kuten eilen yksi kohta, jossa en tajua miksi Liinu sitä ihan väärää hyppyä bongaili kerta toisensa jälkeen. Se hyppy ei edes näkyny oikeastaan kunnolla edellisen hypyn laskeutumispaikasta, ja mun liike oli viemässä oikealle esteelle joka - jälleen kerran - oli se puomin alta kulkeva putki. Nimellä haltuun ottaen sain sen paremmin mukaani, mutta kun se väärän esteen suorittaminen jäi kaavaksi niin sen rikkominen olikin haasteellisempi homma kun toinen ei näe eikä kuule muuta kuin sen väärän esteen: "Liinu, Liinu, hyppää minut, täällä!"

Alussa oli kahden hypyn suora ennen keppien avokulmaa, estevälit maksimissaan ja vielä kun jättää koiran reilun matkan päähän 1. esteestä niin suoraa tykitystä avokulmaan tuli 18m. Liinun otin ensin treenattavaksi ja kaverilla oli ihan liikaa meno päällä keskittymiskykyyn nähden. Keppien vierellä meni suora putki ja mun oli tarkoitus leijeröidä sen putken yli kepit, mutta koska käännyin liian aikaisin niin Liinu oli putkessa ja sitten seuraavassa ja... Sitten se palasi katsomaan että mikä vika reittivalinnassani oli kun ohjaajaa ei näy mailla halmeilla?! Toinen yritys ja kepit hienosti. Keppien jälkeen tein persjätön putkeen (joka muuten ylläripylläri meni sieltä puomin alta mutta toiseen suuntaan), takaakiertohyppy ja sitten puomille. Tässä vaiheessa puomi meni kyllä makian kovaa, mutta ei vielä niin kovaa kun sitten lopputreeneissä kun ei meinannut enää esteessä leveys riittää kun oli typykällä niin kiire suoralla "tiellä". Loistavia puomin alasmenoja, tarkoituksella seisotin hetken kontaktilla (sain itse levätä hehhee), ettei sieltä ole aina se vakioaika minkä jälkeen vapautus seuraa. Taas takaakiertohyppy, se leijeröity suora putki ja sitten putki-A -erottelu A-esteelle. Itse oli pakko irrota sivuun ja Liinulla tuntui olevan vauhti päällä vaikka se oli paikallaan, kun jalat ei malttaneet pysyä kontaktilla paikallaan vaan ne steppasi ylös-alas ja luisui ja vaikka mitä. Kuola vaan valui suupielistä ja silmissä oli sellainen "hullunkiilto" että nytmennäänjokomennäännyttehäänjo.

Vapautus, jaakotus hypylle ja putkeen joka meni sieltä puomin alta. Tiesin jo rataantutustumisessa että turha yrittää tehä mitään turvallista persjättöä sinne puominalusputken ja suoran putken väliin, joten ei muuta kuin takaa ohjaten suoraan putkeen ja hirmu kyytiä eteenpäin. Jonkinlainen jarrutus ennen välistävetoa, takaa ohjaten yli ja takaakierto. Sitten seurasi se kohta, jossa lähti lapasesta lähes joka kerta. Taas olis pitäny mennä puominalusputkeen, niin ei, kun sinne se meni hypylle. Minä yritin pakkovalssia ja vaikka mitä, mutta välillä onnasi, välillä ei. Kun sain putkeen, mentiin A-putkeen, taas puomi-putkeen ja sitten A:lle. Tuli vähän putki-kontaktierottelua :D Sitten juuri se houkutushyppy, puomille, ja puomilta mentiin tekemään ne äskeiset välistäveto-hypyt vähän eri tavalla ja lähetys keinulle. Keinulta oli pakko irrota sivusuunnassa, että ehti pakkovalssaamaan koiran putkeen, takaa ohjaten taas siihen suoraan putkeen ja jälleen mentiin niille välistäveto-takaakierto-hypyille tekemään eri tavalla. Keinulle sivuirtoaminen, pari hyppyä ja sitten ei mentykään putkeen vaan puomille. Puomin jälkeen vielä pari hyppyä.

Tästä ei varmasti saanut ilman kuvaa mitään tolkkua, kuvaa en viitsi laittaa kun ei ole siihen tekijänoikeuksia ;) En tiä saanko paljastaa rataa, kun se on myös Antin vetämän ryhmän treeni ens tiistaina. Pointtina oli vaan se, että kun samat esteet mennään monta kertaa mutta joka kerta eri tavalla tai esim. noihin kontaktierotteluihin lähestytään aina samasta suunnasta ja aina valitaan eri, niin on tarkkaa ohjata oikeaan. Hyvin meillä kyllä meni treenit, mä taas lepsuilin aluksi ja kun Liinulla oli vähän virtaa, niin se sitten lähti vähän miten sattuin se homma etenemään.

Toki vaihdoin koiraa välillä, Ransu oli sellainen perus-Ransu, vauhdikas kyllä, mutta ah niin kuuliainen :) Päästiin sen kans vissiin jonnekin likemmäs 30 estettä nollana, kunnes mä sekoilin ja olin jo menossa rataa pidemmällä kuin oltiinkaan, siis tein niitä hyppyjä miten sattuu. Ransu oli kyllä niin mainio :) Se pomppelehti kuin villivarsa kevätlaitsalla häntä töttöröllä ja kun menin lähtöön niin se istui korvat nöyränä ennen kuin ehdin vinkatakaan mitään sellaista. Ihan selvästi se tuumi että kun heti tottelee niin pääsee nopeammin radalle :P Ransukin kesti kepeillä leijeröinnin ja persjätönkin, ja pujotteli sitä paitsi aika huiput kepit muutenkin. Sen kun löytäis sen tasapainon siihen etäisyyteen minkä siihen jättää sivusuunnassa ja minkä verran sitä jättää jälkeen niin se poika tekee hienosti. Vaikeat aloituksetkin onnistui. Ransun kanssa ei ollut mitään niin erikoista, kuin että A:n alasmenot meinasi taas alkaa vauhdin lisääntyessä räiskymään ja kun mun piti irrota A:lta sivuun. Eläköön juoksukontaktit, ne on nopeat kun ne sujuu mutta kyllä niillä virheitäkin saa helposti aikaan. Ransu on kyllä niin symppis tuolla treeneissä kun se on niin tohkeissaan ja innoissaan kun on sen vuoro ja saa tehä mun kans :)

Ihan lopussa, kun tulin vetämään Liinun kanssa sen viimeistä treenipätkää niin tuli halliin kaks pikkutyttöä ja kysyivät, saako ne katsoa. Lupasin että saa toki. Liinu esittelikin heti parastaan, voi jes mikä vauhti, ja siinä se meinasi sitten puomiltakin tipahtaa. Näytti jo että puoli koiraa oli puomilta alhaalla vaan niin se sävelsi ittensä takaisin puomin päälle ja jatkoi täyttä höyryä. Hirvittää vähän että vetäskö lihaksia jumiin kun ainakin toinen takajalka ja voi olla että etujalkakin tipahti puomilta "tyhjään". No Liinustahan sitä ei niin helpolla huomaa, BOT päälle ja vielä muutama viikko odottelua että Minna palaa saikultaan ja saa viedä nuo hierottavaksi. Musta kyllä tuntuu, että ne on ihan hyvässä kunnossa, kummankin liikkeet on ihan hyvät, selät suorat ja Ransukin ravaa niin joustavasti hitaassakin vauhdissa. Ja eilen treeneissä vauhtia riitti, kyllä se vauhti katoaa Ransulla ensimmäisenä ja loppuu nopeammin se halu tehdä kun on jumissa ja varmaan vähän ikävä olo. Mutta eilen se ois vaan tehny ja tehny vaikka silläkin oli parta aivan vaahdossa :D Katosi kummasti litra vettä kitusiin treenien välissä ja jälkeen :)

Jes, tämmösiä hyvän mielen treenejä lisää. Vaikka näyttää kyllä siltä, että mitä harvemmin treenaa, niin sitä parempi meininki niissä on ja koirat tuntuis tekevän aivan loputtomasti. Kumpikin hyppi vielä kotonakin tasajalkaa kun tein lähtöä Rauskille, kun ne huomasi että johonkin lähdetään taas, ehkä treenaamaan kun on vielä BOTit päällä??