Vuoden vikat kisat

Viime viikonloppuna lähdettiin Haukiputaalle agikisoihin, vuoden vikoihin kisoihin, ja kepoksi sain oman kultsuni. Pitkä päivähän siitä tuli, aamulla lähettiin 9 aikaan ajamaan kisapaikalle, ja oltiin takas 22 aikaan, siitä mun piti viel ajaa 100km kotia Kokkolaan. Huh huh, kello oli liki puolilla öin kun olin kotona. Onneksi kisapaikka oli lämmin ja koirille sai häkin täyslämpimään paikkaan, koska ulkona paukkui koko päivän parikymmentä astetta pakkasta.

Itse kisojen tuloksilla ei sitten paljon juhlita. Taaskaan. Ihan hyviäkin ratoja tehtiin, kai, mutta jotain niissä silti munailtiin niin ettei tuloksia tullut kuin Ransun yhden vitosen verran. Niin vaan oli nollukka siinä lähellä, kun viimesellä esteellä piti ottaa kielto! Aikakin riitti kiellosta huolimatta...

Liinun kanssa mulla on nyt sellainen ongelmanpoikanen, että se kuumuu kisapaikalla liiaksi. Kuulin rataantutustuessa, vaikka hallissa oli muitakin koiria jotka haukkui, miten se huutaa räyhäsi ympäriinsä Tomin kanssa odotellessaan. Myös kun mä menin rataantutustumisesta hakemaan sitä ja odottelemaan vuoroa, niin se haukkui sellaista komennushaukkua. Välillä mulle, välillä piti muuten vaan räyhätä muiden suuntaan. Hiton ärsyttävää. Hyvähän se on jos on intoa, mutta kun se eka rata oli sitten suorituksena sitä luokkaa että hoh hoijaa. En edes ladannu sitä tubeen. Kepeillä se ei kestäny mun persjättöä vaan tuli kepeiltä ulos, korjasin. Sitten keppien jälkeisen hypyn - joka oli mun mielestä ihan loogisesti keppien ja putken välissä - se ohitti, ja paineli sinne putkeen. Josta kääntyi väärään suuntaan, mä odotin muurin vieressä (tämän radanhan siis näkee Ransun videosta, se on se hypäri) ja lähetin muurille niin eiköhän toinen tule ohi siitäkin ja oli menossa seuraavaan putkeen. Mä päätin että tollasta sikailua et kyllä jatka radalla, eikä siinä itelläkään oikein ole enää motivaatiota yrittää kunnolla kun koira ei kuuntele sitte yhtään.

Seuraavalle radalle Liinu oli jo huomattavasti rauhottunu. Se ei haukkunu enää juuri yhtään. Mä en oo siis nyt mitenkään kannustanu sitä siihen huutamiseen, enkä huomioinu millään tavalla sitä sen huutamista. Toka radalla se oli jo sitten sikäli enempi oma itsensä, että se sentään kuunteli mun ohjausta. En muista kumpi rata oli toinen ja kumpi kolmas, laitan ne nyt tähän jotenkin päin. Tuolla toisella agiradalla mua ärsyttää, että mitä ihmettä mä aattelin siinä lähdössä kun otin koiran oikealla kädellä 1. esteen yli. Hei haloo vaan. Jänniä ratoja oli sikäli, että maalihyppy oli takaakiertona, pari kertaa lähdettiin ikäänkuin sieltä esteiden keskeltä poispäin. Joku itsestään numeroa muutenkin tekevä kanssakilpailija siellä märisi näistäkin, ja samoin siitä että medeillä oli 45 rimat vissiin kahdella radalla. No hei, eiköhän säännöt ihan anna tähän mahdollisuuden..? Ja tuomari saa laittaa ne rimakorkeudet mitkä haluaa. Yleensä medit on tottuneet niihin 40cm rimakorkeuksiin, mutta kyllä makseissakin käytetään 65 senttiäkin. Kyllä mä laitan treeneissäkin 40-45cm rimakorkeuksia, harvoin noita 35cm kun niitä ei kolmosissa tule kyllä vastaan (tai no, olihan sunnuntaina maksi3:lla 55cm yhdellä radalla mikä sekin on kolmosissa harvinaista). Mua ei nuo medien rimakorkeudet sikäli hetkauta suuntaan tai toiseen, koska itsellä on isohko medi joka kyllä pystyy hyppäämään.

Tämä ei ollu oikein hyvä rata oikein millään mittapuulla. Siis tässä tuli kaikenlaisia mokailuja. Ensinnäkin hyllytän kun hukkaan koiran selän taakse, ja kun seison putken edessä niin Liinu tietenki menee tekemään lemppari-A:lle hienon alasmenon. Sitten se ohittaa hypyn (ei tee päällejuoksua, prkl, näitä pitäs vahvistaa) kun kepit vetää niin mieluusti. En aikonu leijeröidä keppejä noin, mutta samapa tuo nyt oli niin tehdäkin. Jättäydyin jälkeen ja jäin hypyn toiselle puolen. Sitten se mokoma ottaa lentokeinun vielä. Että sellasta. Tuo ekan putken jälkeinen hyppy oli muuten jännä, Liinuhan passaa siihen askeleitaan. En tiä kuvitteliko se sen olevan okseri, kun eka radalla okseri oli tuollainen eri värinen este? Tai sitten sillä ei muuten askel passannu putkesta tullessa.

Tässä sitten otan väärällä kädellä ekan esteen yli. Kielto. Päästään pari estettä niin taas kielto. Olis pitäny tehä Liinullekin persjättö tuohon niin ois ehkä saanu sen varmemmin vitosesteen yli. Tuntui vaan että ehdinkö tekemään kunnollista, mutta ois kai sitä ehtinyt. Sitten puomilla ärsyttää kun joudun tuomaria väistämään. Makseilla Rauno sitten sanoikin että hän tuomaroi puomin toiselta puolen, kun medeissä meinasi jo tulla törmäyksiä. Pujottelu on silti tosi hieno. Oltais selvitty kympillä ja siinä-ja-siinä ihanneaikaan varmaankin, mutta Liinun piti sitten bongata lähtöhyppy ennen vikaa putkea ja käydä hyllyttämässä. Tätä en osannu ennakoida kyllä mitenkään.

Ransu oli sitten perus-Ransu. Ainoastaan yhdellä agiradalla lähti puomilla lapasesta, ja sitten tuli se typerä kielto. Tämä on nyt se hypäri jota ei Liinun kans päästy juuri alkua pidemmälle. Ransun kanssa tein kepeille pakkovalssin niin aloitus meni ok ja Ransu pujotteli muutenkin joka radalla kepit hyvin. Arviointivirhe sattui sitten tuossa putkella, kun en halunnut lähtä kiertelemään tuolta putken ja muurin välistä, vaikka ehtinyt varmaan oisinkin, eikä koira ois ainakaan alkanu kiertää putkessa rinkiä. Ransu meinasi vielä kolmannenkin kerran mennä putkeen. Mun ilme muurin luona ois varmaan ollu näkemisen arvoinen :P Muutenhan tuo oli ihan siisti rata, ihanneaikaan yltämisestä en osaa sanoa, mutta mitäpä väliä sillä hyllyn jälkeen on.

No sitten se agirata, joka oli nollarata aina vikalle esteelle asti. Voi kehveli sentään tota poikaa. No, olihan siinä munkin lepsuilua jo aiemmin. Ransu meinaa esim. jo alkuradalla mennä putken sijasta hypylle. En sentään hukkaa koiraa taas selän taakse. Tällä radalla oli 55cm rimat. Välistäveto ennen keppejä tosi jees ja kepit hyvät. Keinun teki hyvin. Sitten siellä putken jälkeen odottelen Ransua ihan liian kauan, niin jäinpä sitten makosasti jälkeen siinä loppusuoralla. Ransu tiesi että rata loppuu ja on loppusuora niin sehän painatti. Paitsi ettei sitte voinu painattaa sitä vikaa hyppyä kans vaan alko kysellä ja katsella mihin mä jäin. Tää on jo oikeasti aika inha moka ton verran kokeneelta koiralta. Tietty se turha odottelu ja varmistelu on inha moka tän verran kokeneelta ohjaajaltakin. Noh, tulos päivän ainoa mun ja koirieni tulos, vitonen miinusajalla :)

Tää rata mua harmittaa kanssa. Ransu menee puomin vähän turhan hömpötellen tai jotain kun ei malta ottaa alasmenokontaktia vaan loikkaa komiasti eikä takajalka edes tuurilla osu alasmenolle. Ja vaikka ois osunutkin niin se bongasi sen hypyn siellä. Sitten vielä taas keppien jälkeen tuo sama moka kuin Jeppiksessä, että hypätään hyppy takasinpäin. Helvata, ei noin tehä!!! Mä kävin torstai-iltana treenaan koirien kanssa hallilla ja Ransulla teetin niistoja ja sitte just noita tuollasia tilanteita. Se hyppäsi kolmesti hypyn takasinpäin! Mä ärähdin sille joka kerta, että perhanan koira, mitä tuo tuommonen on. Ransu ei ollu moksiskaan mun moitteista. Ja eikun sama virhe seuraavalla kerralla. Neljännellä kerralla se teki oikein ja pääsin palkkaan ja kehumaan. Tehtiin muutamat onnistuneet, noita täytyy harjotella kyllä vielä lisää. Kumma päähänpinttymä nyt tuommoinenkin. Niistot oli ihan jees, sain hyvin tehtyä merkkaamalla ja suoritti hypyn ja kääntyi tiukasti. Ransu muuten kääntyy vasemman kyljen suuntaan mieluummin, tajusin sen eilen, kun se eteisessä tekee aina sellasia riemuvoltteja ja tasajalkahyppyjä kun ollaan lähdössä johonkin. Se kääntyy ne voltit aina vasempaan. Tällä radalla mun oma liikkuminen oli aika jees, sellasta ihan sujuvaa.

Perushyviä ratoja, mutta vähän liikaa virheitä ja vähän liikaa lepsuilua. Liinun kanssa pitää nyt alkaa odottaa eka radalle vuoroa käskyn alla, ilman lupaa räyhätä. Saatan sitä haukuttaa just ennen kun mennään lähtöpaikalle, että oothan hereillä. Mutta muuten se saa kyllä nyt luvan odottaa käskyn alla HILJAA. Huomio minussa ja rauhottuneena. Meidän pitää selvästikin luoda omat ja toimivat rutiinit lähtötilanteisiin. Nykyäänhän istutan sen lähtöpaikalle parrasta kevyesti pitämällä. Mutta se mitä tapahtuu sitä ennen, on myös aika olennaista ja selvästi sama metodi kuin Ransun kanssa, ei toimi Liinulle. Ransun kanssa meillä on ihan omat hömpötykset, senköhän takia se vielä radallakin näyttää niin kuljailevalta :D

Huomenna mennään seuran omiin mölleihin tekemään kisanomaiset treenit. Toivottavasti porukkaa on sen verran että saadaan kisanomainen tunnelma ja koirahäiriötä niin, että Liinu kuumuu. Että pääsen siis testaamaan uutta lähtövuoron odottelua. Ja palkkaamaan "kisoissa" hyvistä kontakteista.