26. toukokuuta 2014

Tuulisessa Vaasassa kisaamassa

Oltiin edellisenä viikonloppuna 17.5. Vaasassa kisaamassa. Päivä oli tosi kaunis ja aurinkoinen - ja tuulinen! Kisapaikka oli meren rannassa, joten onneksi oli lämmin, koska muuten se merituuli olis palelluttanut. Toisaalta auringon polttavaa vaikutusta ei niin huomannut, kun tuuli viilensi, ja olinkin aika punakka kisapäivän päätteeksi :D Kentällä vaan oli hiekkapohja, niin kisaaminen oli kuin aavikolla, mulla oli pitkälahkeiset housut mutta silti jalat kiilteli hiekkapölyssä polvia myöten. Hyppysiivekkeet ei pysyneet pystyssä ilman painoja, rimat tipahteli tuulen takia omia aikojaan jne. Kuitenkin pahin seuraus tuulesta oli (jota mä en onneksi joutunut edes näkemään, saati kokemaan) se, että maksiluokassa koiria oli useampia tipahtanut puomilta sivutuulen takia. Mä ihmettelin Ransun haparointia lämppäpuomilla, enkä tajunnu heti että tuuli sen aiheutti. Onneksi se ei pudonnut, mutta kaks kertaa tein puomin ja kummallakin kertaa horjahti ennen laskusiltaa eli missä vauhti varmaan on kovimmillaan.

Noiden puomitapahtumien aikoihin noin puolet koirakoista oli ehtinyt mennä radan (makseista, järjestys oli maxi-medi-mini) ja mä tulin odottelemaan omaa lähtövuoroa. Muutama koira oli jäljellä ennen meitä. Käytiin Ransun kans uimassa meressä niin olin autuaan tietämätön tapahtumista. Kuuluttaja alkoi kuuluttaa jotain radan muuttamisesta. Tuomari oli päättänyt poistaa radalta puomin, ja siinähän meni sitten puolet radasta uusiksi. Seurasi uusi rataantutustuminen, jonka kestosta oli etukäteen monenlaista tietoa. Lopulta toimittiin niin, että tuomari piti uuden puhuttelun, saatiin uusi 5min rataantutustuminen, luokka jatkui siitä mihin jäätiin ja jo radan menneet koirakot suorittivat sitten radan uudelleen ja entiset tulokset mitätöitiin. Kyllähän siellä napinaa kuului, kun nollatuloksia tehneet menettivät nollansa. Tietysti hyllyttäneille se oli uusi mahdollisuus. Tuomari sanoi puhuttelussa, että "tilannehan on kaikille sama..." Mä mutisin siinä puoliääneen että ei se kyllä ole, kun rata on isolta osalta kuitenkin sama, ja osa on jo päässyt menemään sen koiransa kanssa. Mua kenkutti se, että olin valmistautunut suoritukseen, jota en koskaan tullut menemään. On kuulkaa yllättävän vaikeata nollata ratasuunnitelmaa, jota ei suorita! Mä oon kyllä tottunut päivän aikana menemään kuusikin eri rataa, mutta niiden nollaaminen onnistuu niin hyvin etten edes muista alkupäivän ratoja tai niiden virheitä kisapäivän päätteeksi, ennen kuin katson ne videolta.

Ransun eka rata oli ihan ok suoritus kaikkinensa, mitä nyt lopussa saan sen just ja just ohi väärästä putkesta keppien jälkeen, mutta rintamasuunta on väärä ja ohjaava käsi väärä kun olis pitäny laittaa oikeaan putkenpäähän, niin menee sitten koko koira väärään putkeen. Tuo tokavika hypyn rima on tipahtanut tuulessa alas. Että HYL siltä radalta, silloin tympi mutta nyt kun katsoo rataa niin ei me oltais nollaa tehty kumminkaan, kun A:lta napattiin kontaktivirhe, jota en silloin huomannu. Eli nolla ois joka tapauksessa kaatunu ns. koiran virheeseen. Videoiden taustalla oli niin kova ja ärsyttävä tuuli, että laitoin tällä kertaa tollaset tusinamusat noiden videoiden taustalle (sais muuten YT panostaa noihin musiikeihin, liian vähän vaihtoehtoja ja nekin huonoja).


Liinun kanssa mennään samaan kohtaan - kepeille - asti puhdasta rataa, kontaktitkin tehdään hyvin. Radoilla oli muuten vain A kahteen kertaan, koska tuomari ei halunnut laittaa enää puomia millekään radalle, eikä myöskään keinua samasta syystä. Saan Liinua vedettyä ohi väärästä putkenpäästä, mutta päästän liian aikaisin ja sinnehän se sitten sukeltaa. Sitten se vielä kiertää vähän putkirallia ja säntää maaliin. Ihan hyvä rata kaikkinensa, vaikka pientä hiomista tuossa kiemuraosuudessa onkin joidenkin ajoitusten kanssa. Onneksi Liinu kääntyy napakasti :)


Ransun toisella radalla sitten ohjaaja mokaa ja kunnolla. Puhtaasti menee esteelle 15 asti. Sitten unohdan radan!! Voi morjens. Tuo A:n jälkeinen hyppy olis pitäny mennä takaakiertona, sitten heittää sen viereisen esteen yli, välistäveto, putkeen ja loppusuora maaliin. Mä vedän ensin Ransun väärälle puolen ja sitten herään kun huomaan että mä oon laittanu koiran takaakierrolle, vaikka ollaan ihan väärällä esteelläkin jo. Noh, siinä menee sit sen verran pasmat sekaisin, etten osaa oikein järkevästi ohjata maaliin. Ransustakin näkee että se vähän ihmettelee. Hyvät kepit se teki tälläkin radalla, ja muutenkin ihan ok menoa molemmilta. Parantamisen varaa toki jää joihinkin kohtiin, kuten tuohon missä Ransu tekee sen kiepsahduksen, ja tietysti radankin vois muistaa oikein ettei sen takia mokaa.


Ransun kanssa sitten lähden jähylle, juttelen kaverin kanssa ja lämppään Liinua. Ilmestyn radalle ja siellä ne kuuluttaa rataantutustumisen päättymistä ja ensimmäisiä koirakoita valmistautumaan. Siis mitä?! En ehtiny Liinun rataantutustumiseen, ja Ransun kans olin tehny väärän radan... Ei lupaa hyvää. Liinu ei pysy lähdössä istumassa, yritän komentaa istumaan mutta siellä se saamari seisoo ku apina sen näkösenä että "mitä, mikä istu, ei se vissiin se lähtölupa oo vai?" Ajattelin että se alussa vois herkästi hakea kepeille, mutta ei, se menee ihan oikein putkeen ja sitte vasta kepeille, mutta ei sitten osaa pujotella... Kun saa kerta lähdössä sikailla ja hölmöillä, niin hölmöilläänpä sitten muukin rata. Ajoitukset ohjaajallakin pielessä, saatan takaakierrolle keppien jälkeen liian pitkälle, menis vähemmälläkin ja tekis tiukemman kaarroksen. Sitten niisto ei ole nähnytkään tiukkaa käännöstä. Putken jälkeen suoraan edessä hyppy jonka sais mennä ja siitä putkeen, niin enpäs hyppää vaan juoksen vaan ohi ja putkeen -> HYL. Eka kerta A:lla menee ihan ok, mutta sitten se A:ta edeltävä hyppy (jossa Ransu teki kiepauksen) mennään kokonaan ohi ja kierrellään vähän pidemmän kautta vauhdilla A:lle. Eikä tietenkään pysähdytä 2-2 vaan 0-4. Loppukin menee vielä surkeasti ettei jää paljoa tuleville sukupolville kerrottavaa.


Mitä tästä opimme? Vaadi koira istumaan lähdössä. Jos on virheitä alla, vaadi kunnon kontaktit. Jos kiertelee tuollain esteitä ohi, vaadi tekemään. Liinu on sitä sorttia, että kun annat tehdä jonku kerran puolivillasesti, niin se on sitä mieltä että teenpä muuten seuraavallakin kerralla. Kuten joskus aiemmin kirjotin, niin sillä on noiden agiratojen kanssa hyvä muisti.

Ransun kanssa mentiin kolme rataa, Liinun olin ilmonnu vaan kahdelle ekalle. Se oli ihan hyvä päätös, koska Liinu lähti mediluokan viimeisenä, niin lyheni vähän kisapäivä, joka venähti noiden eka radan selkkausten takia reippaasti. Ransun kanssa sitten onnistui vika radalla, tehtiin 0 jollain vajaan -3s ajalla, etenemäksi muodostui 3,73 ja sijoitus 6. Tuo rata oli päivän paras mun radoista, vaikka lopussa kun teen kahta tuplasylkkäriä peräkkäin, niin ei onnistu puhtaasti. Muuten meillä on kyllä ihan hyvä meininki ja ok vauhti ollakseen lämpimän päivän viimeinen rata. Ransu kääntyi kyllä tosi kivasti noilla poispäinkäännöillä.


Viime viikonloppuna oli tarkoitus treenata yks rata molempien kanssa, mutta helteen takia jätettiin välistä. Ja myös siksi, että mä muutin lauantaina, ja siinä muuttamisessa oli sille päivälle ihan tarpeeksi ohjelmaa. Tänään on virallisesti kirjat kääntyneet pois Kokkolasta ja asutaan Tomin kanssa virallisesti yhdessä :) Eipä taida tulla entistä kämppää ikävä monestakaan syystä, mutta Kokkolaa kylläkin. Seuraava asukas saa mukavan vuokraisännän ja kivan asunnon, mutta muita olosuhteita en menis varauksetta kehumaan... Minä sain parhaan mahdollisen "kämppäkaverin", naapurit on riittävän kaukana ja on tilaa ja rauhaa ympärillä :) Kyllä mä vaan maalla oon kotonani enkä kerrostalossa. Ransulle varmaan olis se kerrostaloelämä tietyllä tavalla sopinu paremmin.

Mä tulin valituksi sekä Ransun että Liinun kanssa Kiltan joukkueisiin varakoirakoiksi, mutta ilmoitin etten ole käytettävissä. Mulle on annettu työvuoroja sille viikonlopulle. Katsotaan saanko sunnuntaitakaan vapaaksi, eli pääsenkö edes yksilökisoihin Ransun kanssa. Oon kyllä valtavan pettynyt, jos kukaan ei voi vaihtaa mun kanssa vuoroja niin että saisin sen sunnuntain vapaaksi. Normaalissa työsuhteessa olisin voinut tuon viikonlopun toivoa vapaaksi, mutta kesätyöntekijältä ei kysytä... Aika näyttää, mikä on tilanne vuoden päästä. Se voi olla hyvinkin erilainen kuin nyt...

Helatorstaina sitten kisataan Kokkolassa perinteisissä helatorstain kisoissa, toivotaan hyvää kisakeliä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti