Ransun kanssa kulunut kisavuosi oli meidän tähän astisista paras, tehtiin yhteensä 9 nollaa, sis. kaksi tuplanollaa ja nollavoiton. SM-nollat on siis olleet jo helmikuussa kasassa, mutta MM-karsintanolliksi eivät ehtineet ne kaksi ekaa nollaa viime kesäkuulta mukaan, joten karsintanollat tuli täyteen vasta nyt perinteisissä helatorstain kisoissa Kokkolassa. SM-kisat joudutaan kuitenkin jättämään väliin työvuorojen takia, toivottavasti Rovaniemellä sitten kisataan! Mulle vähintään yhtä hieno juttu kuin itse kisoihin osallistuminen, on se että on saanut vaadittavat tulokset kerättyä. Olin nimittäin yllättynyt SAGIn julkaisemaa nollalistaa selatessani, miten monelta mielestäni hyvältä koirakolta tarvittavat tulokset puuttui. Sitä paitsi, en kyllä tiedä milloin on viimeksi maxi-kokoisella schapendoesilla ollut viimeksi osallistumisoikeus maajoukkuekarsintoihin? Joku paremmin tietävä voisi laittaa kommenttia! Eikä niitä medikoirakoitakaan siellä ole kovin paljoa näkynyt, vaikka lähes kaikki kolmosissa kisaavat schapet on medejä, joten kyllä siellä tilaa olisi useammallekin schapelle!
Neljä vuotta piti tuon koiran kanssa kisata, ennen kuin myös tulosten valossa homma näytti siltä, miltä sen pitäiskin näyttää. Treeneissähän se on toiminut tosi kivasti jo yli vuoden, mutta kisat on olleet toinen juttu. Tosin Ransuakin enemmän treenit toimii Liinun kanssa, mutta kisoissa meillä on tosi vaikeaa löytää yhteistä säveltä. En tiedä muuta ratkaisua kuin aika ja yhteinen kisakokemus. Mun ja Liinun helatorstain kisaradat on sen verran kaoottista katsottavaa, ettei uskois treenivideoiden perusteella että kyseessä on sama parivaljakko... Liinu on kisoissa niin erilainen, paljon itsenäisempi.
Vauhtiahan siltä likkikseltä ei puutu, voi jestas kun ohjaaja vaan sais koiransa pidettyä hanskassa radalla niin olishan ne huikeita tuloksia. Kontaktista ei ollut puomilla tietoakaan (kuten tulevilla videoilla tullaan huomaamaan, ei kummallakaan koiralla, kummallakaan radalla!!!) joten teetin sen uudelleen, ettei luule että kisoissa saa sikailla. Noh, auttoiko? Ei prkl auttanu edes.
Itse mokasin kyllä tuon kolmosesteen ohituksen, sitten otti putken jälkeen tuomarista häiriötä ja mä vielä pöhkönä muutin ohjaussuunnitelmaa rataantutustumisessa. Aioin ohjata Liinun ensin muurin toiselta puolen ja valssata sen jälkeen, onneksi ymmärsin Ransun kanssa tehdä sen niin. Keinun jälkeen hypyllä "pikku" kaarros, vaikka olen muka jarruttavinani sitä. Paljon on treeneihin tekemistä.
Ransu odottaa innoissaan radalle lähtöä. Tällä radalla se silti pysyy vielä hyvin lähdössä. Rata on muuten aika hyvä, mitä nyt meinaa siepata lopussa väärälle hypylle ja kepeille haku ei onnistu ihan oppikirjan mukaisesti. Kävin tekemässä keppejä lämppäesteillä, ja se tuli jostain syystä aina ulos ennen kahta vikaa väliä, joten tiesin varmistaa kepit ja olis varmaan taas tullut ulos kepeiltä ennen aikojaan, joten siksi ne oli hiukka hitaat. Luulin tosin että puomilta tuli vitska, niin että oisin varmaan rääkässy kovempaa jos olisin tienny että nollaa ollaan tekemässä :D
Rimat oli 65cm, Ransun etenemä 3,84 eli vauhti oli parempi kuin Vaasassa 55-senttisillä rimoilla :) Maalihyppy ois varmaan ylittyny vaikka rima ois ollut 75cm :D Ei nämä mun koirat kyllä mitään kipittäjiä ole, vaan painattaa pitkällä loikalla, varsinkin Liinu :)
No mutta, entäs sitten se Liinun toinen rata? *naurua* Siitä ei ainakaan vauhtia puuttunu. Oli se parempi rata kuin se ensimmäinen. Nuo Liinun hypyt tuossa alussa - huh huh. Alku menikin ihan ok, kunnes likkiksellä vähä - kröhöm - venähti putkesta ulostulo, ja sittenhän sitä oltiinkin keinulla eikä A:lla. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että munkin äännähdys tulee vasta kun koira on jo keinulla. Pikkasenko mentiin vauhdilla siitä A:lta sinne putkelle. Olin rohkea ja irtosin kepeiltä sivulle ja eteen tekemään sokkaria, toimiihan se silloin kun on HYL alla ;D Siitä loppuun asti rata olikin sitten sellaista Liinun omavaltaista suorittamista jossa ei paljon karttaa kyselty *nauraa* Parannettavaa jäi molemmin puolin, mutta miten se olikaan taas sen puomin alasmenokontaktin kanssa??? Ei oo vissiin kolmea vuotta opeteltu 2-2 kontakteja, ei kuulosta tutulta, vai? Huidoin toki itekin tuolla radalla, esim. sinne keinulle päin huitaisi käsi, niistolla hätäilin + vilkaisin putkeen -> sinne meni ja tietysti suoritti edessä olevan hypynkin. Keinun jälkeen hätäilin taas, ei lukinnut hyppyä vaan sen sijaan putken ja sinne painatti. Sitten oli kyllä koira vähän sika siinä kontaktilla...
Siinä missä toiset pystyy parantamaan edes vähän toiselle radalle, niin toisilla se taso ei sitten ihan kestä kahta rataa... Eli Ransun toka rata kaatui jo ennen kuin ehdittiin päästä alkua pidemmälle. Näin että se oli hiipinyt aivan lähtöhypyn taakse, katsoin sähkökelloa, se ei vielä ollut käynnissä, mutta aattelin että riman altahan se varmaan tulee kun noin lähellä on. Niinhän se tulikin ja päätin että nyt tehdään selväksi (kotikisoissa varsinkin kehtaa kun on seuran oma tuomarikin ja olin pannut merkille että 3lk "treenasi" muutenkin enempi radalla kuin yleensä) ettei sitä tuolla lailla tehdä ja vein koiran takaisin lähtöön istumaan. HYL tuli sitten siitä mutta uus yritys ei aivan huono ollut. Ransua selvästi häiritsi lähdössä se ei-niin iloisesti haukkuva koira. Pari kehnoa kohtaa + puomin alasmenokontakti oli kyllä aika törkeä taas. Mä kävin tuota sylkkäriä harjottelemassa lämppäesteillä ja meni joka kerta tosi hienosti, ei sitten radalla mennyt.
Kisapäivästä tuli pitkä, vaikka oli vain kaks rataa ja osallistujiakaan ei mitenkään kovin paljoa. Mutta kun olin jo aamulla ilmopisteellä 1lk kisoissa töissä niin olihan se sitten 14h kisapäivä. Tärkeintä kuitenkin oli, että Ransun kans tehtiin yks nolla lisää. Onhan se hyvä tietää taas kerran että Liinusta löytyy kisoissa menovaihde, se vaan menee enempi autopilotilla kun manuaalilla ;) Liinun vaan pitäis vähentää sitä sisäisen individualistin ääntään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti