Nyt on kyllä pakko avautua noiden karvakuonojen tempauksista. Oon ollu muutenki melkein koko pääsiäisen harjottelussa, ja tänään sitte aamuvuoroon. Yöunet jäi vähän turhan lyhyiksi joten väsyttämäänhän se alkoi iltapäivällä jo sitten. Tulin kotia ja aattelin että meen aikaisin nukkumaan, mutta sitä ennen vois tunnelmoida, jotenkin tähän tapaan (muutaman viikon vanha kuva):
Mutta toisin oli päätetty. Rentoutuminen Ikean soffalla - tai vaihtoehtoisesti pikku päikkärit - oli auttamattomasti peruutettu jo etukäteen. Kotona odotti lattialle levitelty roskapussi ihanine kahvinpuruineen, revittyine maitopurkkeineen ja mitä kaikkea sitä nyt voi naisihmisen roskiksesta löytyäkään... Nam mikä lemu ja millä mä tuon nukkamatonkin putsaan. Todistusaineistoakin on:
Lisäksi sängystä löytyi TAAS pureskeltu huulirasva, Bepanthenia meillä on nautittu sisäisesti jo aiemminkin ja sekin tuubi oli taas otettu käyttöön. Käsirasva ei tällä kertaa ollu kelvannu, tai vaihtoehtoisesti sille ei ilmeisesti ollut tarvetta. Mutta ennenkun pääsi kämpässä edes niin pitkälle, niin eteisen matolla oli iso märkä läiskä. Tuhannen taalan kysymys; kuka on kaatanut jaffat matolle mun poissa ollessa?! Noh, liekö tuolla niin väliä, vastahan mä sen maton viikko sitten pesin, joten olihan se korkea aika pestä uudelleen. Samasta syystä, olettaisin.
Että rentouttava iltapäivä kotona olis alkanu vielä leppoisammin, niin mulla oli väsymyspäänsärky eikä kaapissa oikeastaan mitään kunnollista syötävää. Huomennahan mä käytän hyväkseni keskussairaalan ruokalan antimia, joten jollain ihme logiikalla viimeksi kaupassa käydessä olen vissiin ajatellu, että kaksi edellistä päivää kannattaa tämän takia syödä kevyemmin?? Tai no, kevyemmin ja kevyemmin, kyllä tästä mutakakusta tulee ihan jotain muuta kun kevyt olo. Mutta mä tarvin sitä.
Onneksi oli sentään hyväntuuliset koirat, jotka innolla heiluivat oven raossa vastassa kun pahaa-aavistamatta ramusin kotia.
Ja onneksi tänään on aprillipäivä, ja vain huulirasvan korkki oli tuhottu sen kunniaksi. Tuo kuva roskiksen hajottamisesta on tammikuulta. Mun erinäisiä rasvoja ja voiteita on koiratkin käyttäneet tässä talven aikana häikäilemättä hyväkseen. Ja minä onneton oon ollu melkein koko pääsiäisen töissä :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti