8. maaliskuuta 2014

2 x treenit

Viime viikolla treenattiin perjantaina ja sunnuntaina. Perjantain treenit oli kyllä niin huiput :) Tulipa taas opittua millaisia ohjausvalintoja kannattaa tehä. Koirat oli aivan intona ja mä itekin olin jotenki paremmassa terässä kun koko alkuvuonna. Ihan kiva meininki oli, Liinu teki 4,4 ja Ransu 4,0 etenemällä tuota rataa, jonka pituus oli lähes parisataa metriä. Otettiin taas pitkästä aikaa pöytäkin treeneihin mukaan. Pikkasen piti muistutella ensin, miten se taas suoritettiinkaan.

Menis sen verran ällöhehkutukseksi kun alkasin kaikki oivallukset ja ilon hetket tähän rustaan, että tyydyn vaan laittaan videot ja lyhyet kommentit :)



Liinu irtoili kivasti ja mä kokeilinkin tuohon putkiin ohjaamiseen useampia eri vaihtoehtoja ja totesin tuon parhaaksi. Kunpa vaan uskaltais kisoissa käyttää, minusta on AINA hitokseen pelottavaa juosta etenkin suoran putken edestä noin. Liinu ois ollu ihan valmis meneen tohon toiseen suoraan putkeen mutta onneks liike + suullinen käsky sai sen hypylle eikä kampittaan mua. Huvittaa vaan kun pöytä-käsky tulee vasta kun koira on jo hyppäämässä pöydälle :D



Ransu oli niin huippis kanssa :) Sen kanssa pelottaa viel enempi juosta noiden putkenpäiden edestä kun se on isompi koira ja se saa viel helpommin kumoon kampitettua kun Liinu :P Tää rata oli muuten ollu Ojangossa vissiin jokunen viikko sitten (?), jossa n. 60 koiraa oli saanu aikaseksi jotain 6 nollaa. Mun oli sitte ihan välttämätöntä treenata tuo rata, että mikä siinä nyt oli niin vaikeeta kun ei nollia tullu sen enempää. Toki en itekään kyllä yrittäny heti nollana läpi, mutta kyllä mä pätkissä pääsin ton radan ihan hyvin läpi. Osaan kyllä aavistella, missä niitä virheitä on tullut. Kisaradalla oli pöydän tilalla ollut pituus, mikä on tietty ihan toisen ääripään este kuin pöytä, mutta mun mielestä se ois vaan lisänny vauhtia tuossa kohtaa. Oli tarkoitus että kokeilen tuota rataa niinkin että siinä on se pituus, mutta halusin sitte lopettaa hyvään ja energiseen fiilikseen. Lopussakaan ei tietenkään ollu puomia eikä hyppyä, koska tuohan oli alunperin hypäri, mutta meillä ne sattui hallissa siinä kohti olemaan niin mentiin sitte nekin.

Perjantain treeneistä jäi siis tosi hyvä maku suuhun, tuli treenattua sillain sopivasti ja sain haettua parempaa ajoitusta noihin putkiohjauksiin, sitä olis tosin parissa muussakin kohdassa tarvittu enempi.

Sunnuntaina sitte yövuoron ja 3h nokosten jälkeen treenaamaan taas yks rata. Tällä kertaa se Seinäjoen maksi3 viimeinen agilityrata, jossa me otettiin kepeiltä niitä kieltoja ja hyllytellä humputeltiin muutenkin ei niin sujuvaa rataa menemään. Pääsin Liinullakin tekemään tuon. Alkua vähän muutettu, koska Seinäjoella ei onnistunu tuo alun putki-puomierottelu. Nyt onnistu joka kerta. Joka ikinen. Kun pitäs onnistua kisoissaki...

No eihän Seinäjoella menty kepeiltä puomille, mutta periaatteessa tuo kohta ei ollu sen helpompi ainakaan treeneissä. Voi miksi, miksi mä en ohjannu niitä keppejä noin??? Ois saanu umpikulmaan lähettää ja sit puolenvaihto keppien päässä. Noh, hyvä että nyt onnasi.



Ransu veti sit radan viel nollana läpi, Liinun kanssa me saatiin tehtyä kahessa pätkässä. Että oli se kohtuu haastava rata silti, 46 koiraa ja yks nolla niin sanoisin että viel pienempi nollaprosentti kun Ojangossa ;) Tuo Ransun radan loppu nurkkaputkelta maaliin on minusta aika sujuvan näköstä ja Ransu tekee hyvin :) Viimenen rima tais olla taktisesti 65cm niin kolahti pikkasen mut ei tippunu. Tosin esteväli tais olla aika niukasti 5m joten maksikoiralle, joka ei pysähdy A:lle, tuollanen ei ole kovin reilu teko... Huomasko joku muukin, että se pujotteli kepit perjantaina ja sunnuntainaki aikas kivaa vauhtia..? :)

Tässä vielä Liinun alkupätkä, loppuosa on jääny jonnekin matkan varrelle...



Loppuun vielä hehkutus schapeyhdistyksen vuoden 2013 schapepalkinnoista: Liinu oli vuoden agility tulokkaiden sijalla 2, Ransu vuoden agility schapendoes sijalla 8. Ransu oli mun tietääkseni ainoa maksi-luokassa kilpaileva schapendoes 9 parhaan joukossa, joten aika hienosti siis. Kärkipaikalla ja kolmantena agility schapendoes-"rankingissa" komeili Liinun siskopuolet ja neljäntenä täyssisko. Nämä siis jo ennen viime vuotta kisaamisen aloittaneita. Muutenkin Vuoden "se ja se" -listoilla Liinun sisarukset sekä myös veljen lapset kasvattajineen olivat saaneet hienoja saavutuksia. Hyvä High Volts! Ja onnea kaikille "sijoittuneille" :)

Me lähetään huomenna Oulua kohti tekemään hyviä ratoja viis kappaletta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti