Team Sanna & Schapet: Lomaviikko - huomasiko kukaan..?

Mulla oli tällä erää viimeinen työvuoro viime viikonloppuna. Jee, kokonaista viikko kesälomaa. Ja sehän kannattaa järjestää täyteen kaikkea mahdollista ohjelmaa? No tietenkin! Milloinkas sitä muutenkaan...

Maanantai oli suunnilleen lomapäivä, jotain viikkosiivousta taidettiin Tomin kans tehdä (jolla on ansaitusti neljän viikon loma). Tiistaina ajeltiin Ransun kanssa Kaustiselle kiropraktikon käsittelyyn. Kiropraktiikka ei oikeastaan sanonu mulle mitään, joten tässä lainaus Nikulan Hevosklinikan sivuilta:

"Kiropraktinen hoito on manuaalista terapiaa, jota voidaan käyttää monien sairauksien ja suorituskyvyssä esiintyvien ongelmien hoitoon. Kiropraktiikka keskittyy löytämään biomekaanisia toimintahäiriöitä selkärangassa ja näistä toimintahäiriöistä johtuvia vaikutuksia kehon hermojärjestelmään. Kiropraktinen hoito ei korvaa perinteistä eläinlääketiedettä, mutta se tarjoaa uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä selän alueen ja luustolihasongelmien hoitoon. Kiropraktiikka voi usein poistaa akuutin tai kroonisen kipuoireilun lähteen."

Wikipedia tietää lisäksi mm. näin:

"Kiropraktiikka (kreik. hiro praktikós, hoitaa käsillä) on manipulaatiohoitomuoto, joka korostaa ihmisen tuki- ja liikuntaelinten, erityisesti selkärangan, toimintahäiriöiden diagnosointia, hoitoa ja ehkäisyä käsin tehtävillä tekniikoilla."

Alunperin halusin viedä Ransun jonnekin muuallekin kuin hierojalle, koska sillä on kerrasta toiseen samat paikat jumissa: lanne, pitkät selkälihakset ja usein myös lapojen väli. Monen mielestä ne on agilitykoiralle tyypilliset jumipaikat. No varmasti niin onkin, onhan agilityssa erityisesti etupää rasituksella, ja koira käyttää hyvin paljon selkää liikkeiden tekemiseen ja itsensä kokoamiseen. Takapäällään se luonnollisesti ponnistaa, eikä aina niin optimaalisesti mm. ohjaajasta ja alustasta johtuen. Silti mielessä pyöri, että josko takana olis terveeksi kuvatusta luustosta huolimatta jotain muuta kuin lihasperäistä syytä? Onhan koirassa paljon muutakin kuin lihakset ja laajana käsitteenä "luusto", ja jos "luusto" on 4v sitten kuvattu terveeksi ja hieroja käsittelee vain lihaksia, niin mites ne kropan muut osat? Kuka niitä vois tutkia tai käsitellä? Siinä kun selaa hetken aikaa osteopaatteja, ortopedejä, fyssareita, hierojia, jäsenkorjaajia, kiropraktikkoja jne. on pienen ihmisen pää sekaisin. Sitten on vielä erilaisia osteopaattisia hierontoja, laserkäsittelyjä, akupunktiota, manuaalista terapiaa jne. niin alkaa todella mennä sekaisin, mistä nyt puhutaan. Ja mistä vois olla hyötyä koiralle, joka ei ole traumasta tai operaatiosta kuntoutuja, mutta jolla on kuitenkin epäpuhtautta liikkumisessa ja toistuva samankaltainen ongelma lihaksistossa. Moni vois sanoa että meni aikaa sitten hysteeriseksi.

Vein sitten monien vaiheiden jälkeen Ransun Jaana Tainiolle, joka on kiropraktikko-eläinlääkäri. Itse käsittely kesti vain ehkä 10-15min. Ransu oli heti Jaanan kaveri. Mun mielestä koiran käsitteleminen ei saa tuottaa selvää kipua, vaikka tokihan on mahdollista että etenkin loukkaantumisen jälkeen mutta myös pahan jumin avaamisessa hieromalla voi koiralle aiheutua pientä kipuakin tai ainakin epämiellyttävää tunnetta jota se mieluummin välttäisi. Tuo kiropraktiikka ei sattunut koiraa. Se oli itse asiassa aika pienieleisen ja tehokkaan näköistä. Melkein heti Jaana ilmoitti, että tän vasemman lonkan (hän kyllä määritteli niveliä ja nikamia ja niiden välejä tarkemminkin) seutu on ihan kuin betonia. Oikealla puolella on kyllä normaali jousto ja liikelaajuus, mutta vasemmalla ei. Ransu antoi kyllä hyvin käsitellä itsensä ja aukesi hyvin, onhan se tottunut kuitenkin hierontaan ja jäsenkorjaukseen, joissa niissäkään sille ei aiheuteta kipua. Ransun oireenahan on nimenomaan ollut vasemman puolen keventäminen seistessä ja liikkeessä, ei varsinainen ontuminen, mutta tarkkailemalla sen olemista sen on huomannut selvästi. Minnan muistiinpanojen mukaan lantion jumeissa on ollut viime aikoina puolieroa niin että vasen puoli on ollut enempi jumissa.

Sen lisäksi Jaana löysi selästä nikaman, joka oli selvästi koholla muihin verrattuna. Voisi tietysti olla yksi selittävä tekijä selän jumiutumiseen? Noh, sen näyttää aika, oliko tuolla käsittelyllä vaikutusta. Ei siitä näkyvää haittaa ainakaan ole ollut. Kolmas paikka oli vielä etupäässä, etujaloissa oli aika lailla sisäkiertoa, muistaakseni kyynärien asennosta johtuen ja agilitykoiralla sitä tulee tiukkojen käännösten takia. Niitä käsiteltiin myös.

Illalla kotiin tultua käytiin 1½h metsälenkki ja testattiin uusia valopantoja. Ihan hyvinhän nuo näkyivät, turvallisempaa niitä tosin on käyttää ihan vain tiellä liikkuessa, kun ovat aika löysät niin voivat metsässä tarttua vaikka mihin. Onneksi ne aukeaa helposti.

Keskiviikkona sitten veinkin Ransun hierottavaksi Minnalle, koska se oli suositus. Ei jäisi jumittavat lihakset kiristämään nikamia ja niveliä takaisin virheasentoihin. Ransulla olikin lanne jumissa, hyvin aukesi kyllä mutta oli jumissa jälleen. Toinen puoli enemmän kuin toinen.

Ransu nauttii :)

Torstaina mulla oli omaa menoa, kun laitatin tummennukset tuon pikkufarkun takaosaan. Ei tarvi koirien kärsiä suorasta auringonpaisteesta, vaikka mulla onkin hyvä ilmastointi autossa. Ja antaahan se näkösuojaa, ei tarvi parkkipaikoilla ihmisten ihmetellä epämääräistä rompetta takapenkillä :D

Eilen Liinu oli vähän kuin terapiakoirana mun papalle. Käytiin pikkuveljen kanssa katsomassa pappaa monen vuoden (hyi meitä) tauon jälkeen dementiaosastolla ja otettiin Liinu mukaan. Pappa on aina tykännyt koirista ja omistanutkin niitä koko ikänsä. Mehtäkoiria tietenkin, onhan pappa ollut innokas metsämies eri lintujen pyytämisestä hirvenmetsästykseen asti, ja kalareissujakin on tehnyt lähelle ja kauas. Eihän pappa tätä päivää elä, eikä edes kuukautta, tuskin muistaa täyttävänsä 90v muutaman kuukauden kuluttua. Liinustakin tuli kerralla vedestä ja maalta noutava sorsakoira, mutta mitäpä sitten, taipuu kai se schape siihenkin ;) Papan mielikuvissa se saa olla vaikka karhukoira :)

Tässä viikon mittaan alkoi metsästyskausi, ja meillä kun on tuo nuori hirvikoiran alku, niin sitä on käytetty monena päivänä metsällä ihmettelemässä, juuri äskenkin tulivat muutaman tunnin metsäreissulta. Kapun kuntoa nostettiin eilen illalla pyörälenkillä, se on jo aikuinen toimiva ajokoira ja sen metsästyskausi on aika pitkä, joten se saa nyt antaa kauden alussa omasta ajastaan vähän tuon juniorin koulutukseen. Ransu ja Liinu lähti myös pyörälenkille mukaan. Keskiviikkona ja torstaina oltiin Tomin kanssa sorsanpyynnissä ja tänään sit herkutellaan ;) Siinä tuli vaan itelle mieleen että sellanen toimiva agikoira-lintukoira(-paimen) meiltä puuttuu, että mistäs sellaisen saisi... ;)

Tänään on tarkoitus lähtä iltapäivällä treenaamaan agia Ransun ja Liinun kans. Huomenna on Kapun vuoro päästä metsään korkkaamaan tämä jahtikausi, sinne lähtee pari schappenpöppeliä mukaan ulkoilemaan. Maanantaina on vielä Liinun hieronta ja Ransun eläinlääkärikäynti rokotusten merkeissä. Niin että huomasiko lomaviikkoa kukaan? Tai että missä se mun ns. oma aika oli? Tai missä se oli se parisuhdeaika?

Omaa aikaa otin, kun ompelin koirille pantoja: vähän bling blingiä Ransulle ja Liinulle ja autossa kuljetusta varten näppärät pannat Kapulle ja Kakelle. Ransu ja Liinu sai lisäksi heijastinpannat. Mä oon nyt päässy noiden kans vauhtiin, kyllä meillä nyt riittää kisoihin pikalukkopantoja :)