Kirjoitellaanpa jotain noista meidän paimennuskilpailuista sunnuntailta. Meidän oli tarkoitus lauantai-iltapäivällä tai -iltana lähteä ajelemaan Vehmersalmelle ja yöpyä teltassa. Viime viikko varsinkin meni tavaroita pakatessa ja kaiken haikeuden lisäksi oli vähän helpottunutkin olo kun työt loppui perjantaina. Työkavereita on kyllä ikävä... :( Lauantaina oli loppusiivouspäivä ja äiti oli auttelemassa. Onneksi oli, nimittäin muuten ei oltais nukuttu ollenkaan la-su välisenä yönä. Meillä meni puolen yön tienoille ennen kuin saatiin asunto luovutuskuntoon. Mietittiin siinä että lähdetäänkö väsyneenä ajamaan Vehmersalmelle vaiko nukutaan muutama tunti ja vähän tuoreemmilla silmillä ajetaan aamuksi kisapaikalle. Niinpä nukuttiin 3h yöunet oikeassa sängyssä eikä teltassa ja lähdettiin puol neljän jälkeen aamuyöllä matkaan. Kissat ja Liinu oli viety lauantaina aamupäivällä Kannukseen hoitolaan. Liinun hoito sattuikin sopivasti, selvisin pari päivää vahtimatta noiden kahden perään. Loppuviikosta Ransu yritti heti astumista kun vaihdoin koiria huoneesta toiseen. Ei siis tarvinnut viikonloppuna eristää kumpaakaan kun Liinu oli pois maisemista. Maanantaina kun hain sen takaisin, Ransu ei ollut enää juuri ollenkaan kiinnostunut ja meillä eletään taas normaalia arkea sen suhteen että koirat voi olla vapaasti yhdessä.
Oltiin sopivasti 8 aikaan Kuttukuussa, mä olin onneksi sen verran uninen kun torkuin autossa, etten tajunnut edes jännittää koko hommaa. Ja kokeetkin alkoi sitten nopealla tempolla joten oli helppo psyykata itsensä ettei kannata jännittää eläinlauman kanssa toimiessa ja kun luotin kuitenkin että Ransun kanssa homma handlaantuu hyvin. Lampaat oli todellakin erilaisia kuin mitä aiemmin leireillä, niillä oli kova veto varikolle ja häkityksen tein vähän eri tavalla kuin aiemmin, olis ollut turhaa laittaa koiraa niin vaikeaan paikkaan ja vaatia kuitenkin kohtuu kokematonta koiraa pitämään lauma poissa portilta kunnes koira ajaa lauman häkkiin. Niinpä menin itse portille ja kun avasin sen, kehotin vain Ransua kiertämään lauman vaikka se kyllä rynni itse portista heti kun sen avasi.
Ensimmäisellä legillä menin Ransun kanssa lampaiden luo niin Ransu lähti kiertämään laumaa ja lampaat lähti jo ottamaan minusta vetoa ennen kuin ehdin saada Ransua asemiin. Tuomarikin huikkasi aitauksen laidalta että "you have to make start!" Jätin Ransun istumaan ja kehotin sitä kiertämään lauman. Pojalla oli pikkasen liikaa intoa ja virtaa, niin muutenkin aika lentävät lampaat meinasi tulla liian lujaa. Mä unohdin puhua Ransulle niin seinän viertä pitkin kuljettaessa Ransu ryntäsi laumaa kohti ja lampaat levisi mutta ennen kuin ehdin tekemään tai käskyttämään mitään (mikä oli toisaalta hyvä niin koira hoiti itse hommansa oma-aloitteisesti) niin Ransu keräsi ne mulle takaisin. Hienosti Ransu piti pakoetäisyyttä (mikä oli taas aika pitkä) mutta varsinkin eka legillä malttamattomuus hieman paistaa läpi. Toinen suoritus oli sitten jo rauhallisempi ja lampaatkin pysyi koossa. Arvostelut olivat kaikki "good" lomakkeessa ja kuljetuksen kohdalla vain luki että "one split but good overall", loppukommentit olivat "nice dog, good job". Erityisen hieno oli eka legillä myös Ransun oivallus kun pari lammasta meinasi mennä siivekkeen väärältä puolelta, että se kävi paimentamassa nekin oikealta puolelta. "Loppusuoralla" lampailla meinasi olla vauhtia, mutta ne eivät kuitenkaan lähteneet ryysimään varikkoa kohti koska Ransu piti niihin edelleen pitkähkön pakoetäisyyden eikä painostanut niitä eteenpäin. Nimittäin kun katselin muiden suorituksia ja lampaiden käytöstä, niin sain oikeisiin mittasuhteisiin tuon meidän lammaslauman hajotuksen ja meillä meni oikeasti tosi hyvin. Monella myös lampaat karkasivat tuossa viimeisen suoran puolivälissä portille, ilmeisesti koska koira antoi niille painetta vaikka niillä oli sinne muutenkin voimakas veto.
Toisella legillä lauma oli kummallinen (sitähän siis vaihdettiin aina joka koiran jälkeen, en tiedä montako laumoja oli mutta tuo sama lauma käyttäytyi jonkun toisenkin koiran kanssa noin) kun se tuli ikään kuin uhmailemaan koiraa sinne aloitukseen. Ransu oli ensin vähän hämmentynyt että mitä ihmettä miksi nuo lampaat tulee kohti mutta hoksasi sitten että minulla ja ohjaajallahan se valta on joten minäpä istun teerevänä tähän ja te lampaat tottelette kohta minua :) Hienosti se itse kyllä katsoo minkä verran painetta lampaille voi antaa, mun ei tarvinnut kuin muistaakseni yhdessä kohdassa antaa sille jarrua, taas siellä loppusuoralla, mutta se näytti kyllä itsekin hoksaavan sen. Mahtava paimenpoikani, se kyllä tekee niin tarkasti. Lopussa lampaat ryysi siihen portille niin etten saanut sitä auki, joten piti ottaa koira avuksi ja pyöräyttää lauma kerran ympäri. Tästäkin legistä saatiin hyvät arvostelut ilman huomautuksia.
Niinpä sitten kaksi hyväksyttyä junior herding-koetta ja Ransu sai JHD-tittelin :) En ole ihan varma oliko Ransu 3. vai 4. schapendoes Suomessa joka sen on suorittanut eli todella hienosti ja ylpeä olen poitsusta <3 Korjata saa jos olen väärässä. Eikä me olla oltu lampailla kuin 3 leirillä tätä ennen, tuomarit oli Jenkeistä ja siellä kuulemma kolmasosa koirista reputtaa tuon kokeen vaikka olisivat treenanneetkin enemmän eli kyllä me Suomessa osataan jotain tehdä paremmin kuin amerikkalaiset.
Ensi kesänä sitten jatketaan! Ellei toteudu muita suunnitelmia sitä ennen ;) Videot siirtäisin kun olisi piuha, mutta se on jossain muuttolaatikoiden kätköissä... niitä leirivideoitakaan en ole ehtinyt vielä(kään) editoida edes alkeellisesti joten nekin antavat odottaa itseään. Kyllä ne vielä tulee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti