26. joulukuuta 2010

Tipe-tipe-tip-tap...

Aattopäivänä herättiin aamulla aikaisin joulusaunaan. Ei tietenkään Ransu, mutta me ihmiset. Saunottiin, haukattiin aamupala, puettiin tonttuvaatteet päälle ja lähdettiin kierrokselle. Ensin ajeltiin Haapavedelle ja käytiin siellä hautausmaalla. Haettiin mun mummu mukaan porukoille jouluaterialle. Ransu siinä samalla sitten tonttuili ja koristeli mun kanssa jo toista joulukuusta. Totta kai se sähläsi mukana silloinkin kun omaa koristeltiin. Ransu on iso poika, se antaa kuusen olla rauhassa, toisin kun kissat. On niilläkin meno rauhoittunut ja kuusikin pysyy nykyään pystyssä, mutta kyllä sen runkoon täytyy silti terottaa kynsiä ja nyppiä irti muovineulasia. Mummulasta ajeltiin Sieviin hautausmaalle, sitten puettiin Antti Joulupukiksi ja käytiin vakiopaikassa pukkeilemassa. Kotona oli vielä sen verran velvollisuuksia, että anoppi ja appiukko tuli meille joulukahveille puoli kasin aikaan, jaettiin lahjat ja alettiin aukoa paketteja.

Ransu meinasi että se avaa muidenkin paketit. Aattoilta on siinä mielessä sellaista säheltämistä, kun tuo kuopus tosiaan haluais osallistua kaikkien pakettien avaamiseen. Omissa kun ei tunnu olevan tarpeeksi. Ransun paketista paljastui Ottossonin Dog Twister jota tietysti piti ottaa matsi heti tuoreeltaan. Ajattelin että tuo voisi olla vaikeimmasta pääästä niitä älyleluja joita meillä ei vielä ole (ja joiden olemassa olosta tiedän). No oli niin tai näin niin helppo se silti taas Ransulle oli. Voi huokaus. Se yhdisti heti luupidikkeet samaan toimintoon kuin Casinossa ja nosteli ammattilaisen elkein luut pois tieltä. Sitten vaan tassulla ja kuonolla siirreltiin levyt vuorotellen pois namien tieltä. Että niin paljon se Ransun aivoja rasitti se lelu. Yksi kierros pelattiin ja nakin puolikas meni parempiin suihin. Toinen puolikas oli mun selän takana hyllyllä, ja en tiedä miten se livahti mun selän taakse mutta havahduin siihen kun joku haukkasi selän takana! Ovelaa, nakkivarkaus.
Pukkihan oli jo ennakkoon lähettänyt Ransulle kaksi joululahjaa. Hurtan oranssin Lifeguard-huomioliivin, joka otettiin turvallisuussyistä heti käyttöön sen tultua. On muuten hyvä huomioliivi! Tosi hyvät heijastimet, niitä on paljon ja väri on tosiaan huomioväri, metsässäkin erottuu nyt hyvin ja sehän on tietysti se tarkoituskin. Tuo on sellainen vetoketjullinen vähän paitamallinen liivi, joka siis puetaan päälle ja kiinnitetään vetoketjulla selästä. Se on jotain vähän lämmittävää softshellin tyyppistä kangasta, ja kun istuvuus on erinomainen niin se ei näy takertuvan metsässä mihinkään kiinni eikä lumikaan eksy kankaan ja ihon väliin.

Toinen joululahja on Ottossonin Dog Pyramid. Onhan se vaikeampi kuin nuo tavalliset pyöriteltävät pallot joista tippuu namit itsestään ulos. Tuosta ne ei tule ihan niin helpolla, mutta yllätyin ikävä kyllä silti miten helposti ne tulee ulos. Vaikka laitoin nakkeja eli aika tahmeita nameja, niin ne kyllä eksyi silti ulos. Tai sitten tuota koiraa ei vaan pidättele mikään. Seuraavaksi on hankintalistalla sellainen Tug-a-jug -pullo. Joku sitä kehui että on ollut mieleinen. On varmasti, tiedän että Ransukin paiskoo sitä varmasti onnessaan ja puree, joten joskus kun taas raaskii laittaa 20e koiranleluun (törkeän kallishan se on) niin se hankitaan sitten. Eipä mun kyllä tule laitettua säännöllisesti koiranleluihin rahaa, kun ei tuo niillä leiki eli ne on sitten näitä tällaisia puuhajuttuja ja palkkausleluja mihin rahat menee. Niitäkin Ransu toivoo sitten lahjaksi yleensä ;)

Tultiin joku aika sitten iltalenkiltä ja Ransu on pesuhuoneessa sulattelemassa tassujaan. On ne varmaan jo sulaneet, ja mä menen leikkaamaan tassukarvat lyhyiksi. Leikkasin niitä toki jo silloin kun ajelin sitä muutenkin, mutta se ei riittänyt joten nyt otetaan lisää. Katsotaan josko helpottaisi. Talvi on muuten niin kivaa lenkkeilyaikaa tuollaiselle lumipedolle, mutta siitä on ne omat ikävät puolensa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti