Kivaa, kun pakkanen lauhtui ja ulkona on taas ulkoiluun sopivat kelit. Eilen käytiin Villenjärven takana lenkki, ja olispa kyllä kannattanut olla kamera mukana! Puut aivan kuuraisia, ja niin kauniita auringonpaisteessa. Sopivasti hieman alle -10 astetta pakkasta, eihän siitä puutu enää mitään. Tultiin Kokkola-Kajaanitien pyörätietä tuohon meidän kentän kohdalle, ja lähdettiin siitä sitten oikaisemaan peltoa pitkin meille kotiin. Vielä ei ole niin paljoa lunta etteikö itsekin viitsisi tarpoa, ja Ransullehan se on hyvää alkuharjoittelua, jos vaikka saatais lisää lunta täksi talveksi ja pääsis juoksuttamaan sitä kunnolla hankeen.
Puputkin näyttää olevan ihan täysin suojavärissään. Törmättiin taas lähes kirjaimellisesti yhteen tapaukseen, Ransu ei edes ensin hoksannut että jänis lähti hyppyyn, kun se minua lähempää ampaisi matkaan. Vaan kun huomasi, niin ajojahti oli heti käynnissä. Jätkä pinkoo minkä jaloista pääsee pupun perään, no jänis ehti saada sen verran etumatkaa että Ransu ei päässyt kovin lähelle. Vaan jopa se oli innoissaan! Nauroin kaksinkerroin kun se juoksi jälkiä pitkin takaisin, sitten taas jäniksen menosuuntaan ja sitten alkoi jäljestää muitakin jäniksen jälkiä ja laukkasi pitkin peltoa. Eipä sattunut muita pupuja paikalle, vaikka niitä jälkiä oli aivan valtavasti! Sanoin Antille illalla kotona että jos sieltä löytyy meidän olkkarin maton kokoinen alue jossa ei ole jäljen jälkeä niin ihme on. Illalla käytiin vielä uudestaan pimeän aikaan pellolla juoksentelemassa, että saisi tuota energiaansa purettua.
Liekö täällä liikkuu ilves, kun näin jotain tassunjälkiä metsäautotiellä, jotka muuten olis voineet olla ison koirankin, mutta kun ei ollut kynnenjälkiä. Illalla Ransu oli pissakäynnillä pöhissyt ja murissut koko ajan pihalla, vaikkei Antti huomannut ketään ihmistä pihassa. Eikä ollut mennyt asioille tuohon metsän puolelle, pörissyt vaan pihassa. Mistä sen tietää, jos se haistoikin siellä jossain jonkun eläimen? Ihmistä kohti se lähtee yleensä haukkumaan, ja kuka normaali ihminen hiippailis pimeässä metsässä iltamyöhällä?!
Tänään sitten aamupäivä meni Ykassa asioilla juoksennellessa, ostin joulupaperia ja muuta sälää, että sais pistää noita lahjoja pakettiin - ennen kuin unohtaa mihin kaikkialle niitä on piilottanut... Sitten tuntui että nyt on päästävä luonnon helmaan, ja niin me lähdettiin talven ensimmäiselle hiihtolenkille. Muutama kilometri käytiin hiihtämässä, ja mukava oli ilma ja keli. Justiinsa sopivia tällaiset päivät ulkoilla. Aurinko ei paistanut eiliseen malliin mutta eipä se haitannut. Ransu tykkää kun lenkit on vähän vauhdikkaampia kun mä liikun suksilla nopeammin kuin kävellen. Muisti se heti viime talvesta että emäntää kannattaa väistää kun sillä on sukset jalassa, tai muuten se tulee päälle niillä! :D Takanakin se osaa tulla ja vaihtaa puolta sen verran kaukana ettei ota sauvoista itseensä. Viime talvena taisin kerran vähän osua sauvalla niin se riitti opettamaan että mulla ei ole silmiä selässä ja petoeläimellä on muutenkin nopeammat refleksit kun tällaisella pullanmussuttajalla... Huomenna lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti