Jäin tänään lomaleskeksi viikoksi, Antti antoi Ransulle sellaiset ukaasit että "pidähän tuo tyttölauma kurissa!" Hah haa meillä on kyllä vankka enemmistö nyt :)
Tästä päivästä tulikin aika lämmin, ja se taisi olla vain eduksi kun harjoiteltiin Liinun kanssa näyttelykäyttäytymistä. Pitäisi viitsiytyä sen kanssa treenaamaan jonnekin muuallekin kuin tuohon kotipihalle. Se katsoo enimmäkseen mua, mutta vilkuilee eteenpäin. Ravista en tiedä, miltä se näyttää, mutta tänään sille oli selvää missä kohdin sen kuuluu kulkea - eli ei yrittää keulia koko aikaa puoli metriä edelle. Selvisin jopa osan ajasta hihna löysällä. Tähän asti oon joutunut jarruttamaan sen vauhtia, katsotaan miten jatkossa kun on vilpoisampi ilma ja Liinukin enempi vauhdissa. Mun ei tarvi ainakaan vielä sen kanssa hölkätä saadakseni sen ravaamaan, tai joku viisaampi saisi sanoa kuljetaanko me liian hitaasti. Otin kourallisen kissanraksuja käteen ja seisotin Liinua. Nuo olikin hyviä, kun niitä mahtuu paljon käteen eikä ne heti lopu kun palkitsee. Jospa tuokin harjoittelu tuottaisi tulosta, pitäisi vaan useammin tehdä kun näyttelyt on ihan kohta. Ja ennen kaikkea mennä jonnekin vilkkaammalle paikalle harjoittelemaan. Alotokokurssillahan on ideana pitää kontaktia ja ohittaa toisia koiria, mutta nyt pitäisi mennä muista välittämättä ilman jatkuvaa tuijottamista. Ehkä ensi viikonloppuna otan Liinun mukaan kun mennään katsomaan KLAGia ja sunnuntaina kun kisaan yhden startin itsekin Ransun kanssa.
Ransun kanssa pyöräiltiin kentälle ja harjoiteltiin backlapia. Mulla oli joku ihmeen hinku lähteä kentälle jotain tekemään Ransun kanssa :) Oli tosin aika lämmin ilma ja peruin suunnitelmani ottaa keppejä. Turhaan vain olisin jankannut niitä kun toinen ei kunnolla jaksa ja sitten pilata niitä tekemällä huonolla vireellä. Niinpä tehtiin vain muutamat backlapit ja saksalaisia. Yllättävän hyvin onnistui vaikka eipä olla kunnolla noita backlapeja opeteltu ja siinä tulee eteen se ettei Ransu aina ole sieltä irtoavimmasta päästä. Johtuu luultavasti lämpötilasta ja hitaammasta vauhdista että ehdin tehdä hyvät ja virheettömät saksalaiset... Treenailujen jälkeen Ransu löysi ihanan ojan missä oli vähän vettä ja mutapohja... Meni ensin kävelemään sinne ojaan ja sitten löi maate. Hetken jo meinasi alkaa kieriäkin siinä mutta ehkä se näki mun tuiman katseen niin se tyytyi makoilemaan vedessä tyytyväisen näköisenä.
Pitäisiköhän meidän siis kävästä uimassa? Iltapäivällä/illalla lähdetään juoksulenkille, kun emäntää polttelee päästä! Kai nämä juhannussyömiset ja -juomiset pitää edes osittain yrittää kuluttaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti