Otin itseä niskasta kiinni ja kävin omalla ajalla treenaamassa. Ransulla on lauantaina kisat niin ajattelin että kun kerran on mahdollista niin käyn sitten mieluummin keskiviikkona kuin torstaina treenaamassa. Ja sai treenata mitä haluaa. Liinukin oli mukana ja sekin pääsi treenaamaan :) Tässä ohessa on luullakseni Partasen Leenan ottamia kuvia jotka satuin löytämään, vuoden 2010 piirinmestaruuskisoista, joista me otettiin meidän toinen luva ykkösissä.
Aloitetaan Ransusta kun se aloitti treenitkin. Sen kanssa otettiin ensin parit kepit ja ei meinannut jätkällä olla malttia millään oikeaan aloitukseen kun se huomasi että lopussa saattaa olla palkkaa. Tehtiin niin että apupalkkaaja-Antti seisoi alustan kanssa muutaman metrin päässä kepeistä ja laittoi sen maahan kun Ransu tuli kepit puhtaasti. Keppien hakeminen osoittautua siinä mielentilassa lähes mahdottomaksi tehdä oikein. Yrityksiä kyllä oli, mutta niin myös vääriä sisäänmenoja. Kerran taisi jättää pari vikaa väliä pujottelematta, sitten jonkun kerran pujotteli hyvin, mutta pysähtyi kolmanneks viimeiseen väliin. Siis häh?! Kehotin sitä pujottelemaan loppuun ja sit pujotteli. Kepit oli kyllä ihan vauhdikkaat, mutta Antti pilasi ne kerran alkamalla palkata pallolla liian aikaisin, siis otti pallon esille liian aikaisin ja Ransu tuli kepeiltä ulos. Ei se kestä tuollaista häiriötä. Sitten tuli varmaan 10 väärää aloitusta kun poitsu vaan sinnikkäästi oli sitä mieltä että kakkosvälistä se pujottelu alkaa. Ilmeisesti oli taas niin millintarkkaa sekin mihin päin mä olin menossa.
Tehtiin välistävetoja ja sitten putken ja A:n erottelua. Oli sikäli vähän tympeät treenit että meidän piti olla puol kuudelta menossa Ransun rokotuksille, ja aikaa oli aika vähän kahden koiran treenaamiseksi. Mikä ikävintä, jäähdyttelylenkki oli vain jotain 10 minuuttia. Ransu oli kyllä tosi pätevä ja innoissaan, ja palkkailin sitä nyt onnistuneista pätkistä ja ihan lyhyistä sellaisista. Lopussa se sai sitten huippupalkan. Tällä kertaa se tietoisuus siitä hyllyllä odottavasta herkkurasiasta ei saanut pojan päätä niin sekaisin kuin viime torstaina, eli se ei silloinkaan välttämättä se haahuilu johtunut siitä ruuasta. Nyt se yritti tosi hienolla tsempillä ja vauhdilla, ja oli hyvin ohjauksessa mukana. Loistava koira!
Liinu harjoitteli ensin putkea, ja tällä kertaa ei tehty yhtään virhettä. Hyvä juttu. Se meni lujaa putkeen ja tuli sieltä lujaa ulos. Sitten palauteltiin rengasta mieleen. Toiselta puolelta (note to self niin että minä olin vasemmalla) sujui paremmin kuin toiselta. Oikealta ohjatessa Liinu yritti muutamankin kerran vääristä väleistä, mutta apupalkkaaja esti hihnalla väärät suoritukset. Vasemmalta puolelta sain jopa kädellä lähetettyä sen renkaan läpi, kun oikealla puolella mun käden piti olla renkaan takana näkyvissä ottamassa vastaan. Liinu osaa kyllä hienosti odottaa paikallaan vaikka se onkin tosi innoissaan.
Lopuksi tehtiin hyppyjuttuja ja mulla oli näitä tarkoitus Antilla kuvauttaa kun niissä en tarvi apupalkkaajaa. Mutta aika alkoi käydä vähiin ja Antti siirteli esteitä takaisin paikoilleen sillä aikaa kun mä treenasin Liinua. Se oli kyllä aivan into piukeana ja tosi pätevä. Tekee hyvällä vauhdilla, tekee pienet käännökset hypyn takana molempiin suuntiin ja yhdellä hypyllä takaakiertokin on hyvä. Tein varsin kerran molemmilta puolilta pakkovalssin, siis otin siivekkeen takaa oikealla kädellä ja lähetin vasemmalla riman yli kun Liinu tuli siivekkeen samalle puolelle mun kanssa. Ja päinvastoin. Se, mitä nyt Liinun kanssa tarvittaisiin, on ne toiset koirat häiriönä. Liinu nimittäin haukkuu ja murisee vieraille koirille hallilla ja muuallakin. Osittain se kyllä varmasti on mörköilyä, mutta oli tai ei niin sen pitäis oppia tekemään häiriössäkin. Mutta kun se ei ole missään ryhmässä tai kurssilla niin eipä sillä ole häiriötekijöitä. Toisaalta se ei haittaa vaikka opetteleekin tekemään asioita ensin ja tekee sitten niitä häiriössä, niinhän monet muutkin asiat harjoitellaan; ensin kotona ilman häiriötä ja sitten niitä voi mennä tekemään vähitellen julkisille paikoille missä on häiriötä. Tulee lähinnä tokojutut mieleen.
Kumpikin koira oli kyllä tosi päteviä ja hienoja. Oli hyvät treenit. Ei vaan meinaa se parituntinen riittää, ja vielä jos olis ehtinyt käymään kunnon jäähdyttelylenkin. Noh, Ransu sai rokotuksen niskaansa eikä huomannut sitä ollenkaan. Liinu kävi tarkastuttamassa hampaat ja sillä on kuulemma oikein kaunis ja hyvä purenta. Eli kunnossa niiltä osin :)
Nämä taisi olla Ransun viimeiset kisat liehukarvassa :) Se on nyt reilun vuoden ollut lyhytkarvamallia ja me taidetaan kumpikin tykätä tästä nykyisestä enemmän...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti