Mitä Missä Milloin 2011 ja 2012?!

Vuosi on lopuillaan ja schapefoorumillakin jälleen muisteltiin vähän vuotta 2011 ja sille asetettuja tavoitteita. Kävin myös listaamassa tulevalle vuodelle tavoitteita.

Täksi vuodeksi olin Ransulle suunnitellut seuraavaa (postaus 18.12.2010):

- Ransu kakkosiin ja sieltä 1-2 LUVAa  

- tekninen kehittyminen ohjaajalla etenkin

- paimennus hyvälle alulle ja kilpailemisesta tai vastaavasta päättäminen (kisataanko joskus lajissa ja milloin se olisi ehkä tavoitteena)

- jäljestämisen kokeileminen (ja koukkuun jääminen?)
- kotitottistelua ja uusien temppujen/taitojen opettelua

Liinulle ei tavoitteita ollut, kun Liinun meille tulosta ei ollut tietoa vielä vuosi sitten... Mutta sitten kun Liinun meille tulo varmistui, asetin tavoitteeksi sen, että se saa olla pentu ja mitään turhan vakavaa sen kanssa ei aloiteta yhtä nuorena kuin Ransun kanssa. Opetellaan talon tavoille, hankitaan peruskuntoa tulevia harrastuksia varten ja aloitellaan agility muutaman kuukauden ikäisenä.

Kuinkas sitten kävikään...

- Ransu kakkosiin ja sieltä 1-2 LUVAa

Ensimmäinen kohta eli nousu kakkosiin toteutui vuoden ensimmäisissä kisoissa. Ne oli kaiken kaikkiaan oikein hyvät kisat ja niinpä sitten hypäriltä saatiin viimeinen nousunolla ja menolippu kakkosiin. Me treenattiin koko viime talvi keskenään Dognessissa ja Salme Rumarakista kävi meitä muutaman kerran koutsimassa. Meidän omat, harkitut täsmätreenit tuotti tulosta ja Ransu ja minä kehityttiin viime talven aikana tosi paljon. Kevättalven kisoja varjosti sitten terveysongelmat jos niin voi sanoa. Useammissa kisoissa Ransu oli jumissa ja yksien kisojen jälkeen hieroessa Minna totesi lapojen seudulla olevan tulehdustakin, joten sitä sitten kuntouteltiin kuukausi. Huhtikuussa pari tosi hyvää rataa ja sitten pitkä kisatauko. Vain yksi startti KLAGissa heinäkuussa ja seuraavat kisat tais olla joskus elo-syyskuussa. KLAGissa tehtiin yliaikanolla, ja syksyn kisoissakin on tehty ihan ok ratoja. Melkein kaikkiin olen tyytyväinen. Vauhtia on löytynyt, keppien treenaus on tuottanut tulosta, mutta jotain me vaan aina mokaillaan kisoissa koska puhtaat tulokset on harvassa. Elokuussa vaihtui edustus toiseen seuraan ja syksyllä olikin tarkoitus taas kisata aktiivisemmin. Vuoden lopulla saatiin kakkosista se eka LUVA nollavoitolla, joten agilitytavoitteet täyttyi tulosten osalta. Vuoden vikoista kisoista otettiin vielä yliaikanolla, joten ihan kohtuullisissa fiiliksissä jäätiin sitten parin kuukauden kisatauolle.

- tekninen kehittyminen ohjaajalla etenkin

Tämä tarkoittaa ennen kaikkea ohjaajaa, mutta myös koiraa. Lähinnä sitä, että meillä oli puomin ja keppien opettelu otettu asiaksi viime talvena. Puomin treenaaminen vaihtui jossain vaiheessa juoksukontakteista pysähdykseen - tai johonkin sen tapaiseen. Ransun vauhti kepeillä on parantunut, niiden hakeminen on parantunut ja puomiin on saatu lisää varmuutta. Tämä on nyt ollut erityisesti treenin alla.

Koulutuksissa ollaan käyty ja niistä saatu itselle treeniaiheitakin. Mun ja Ransun yhteistyö on vuoden aikana parantunut ja osaan ehkä hieman paremmin kuin vuosi sitten ajatella, mikä sopii meille ja mikä ei. Uusia teknisiä juttujakin on opeteltu, ja mun mielestä me ollaan Ransun kanssa kehitytty tän vuoden aikana kohti kolmosluokan tasoa. Vauhti on monissa kisoissa ollut parempi kuin ykkösissä kisatessa, kun motivaatiota on saatu paremmaksi eikä ohjaaja ole ennen startteja kuin suolapatsas :) Väittäisin kyllä että Ransu on nyt taitavampi kuin vuosi sitten ja rutiinia kisaamiseen on ehdottomasti enemmän.

 - paimennus hyvälle alulle ja kilpailemisesta tai vastaavasta päättäminen (kisataanko joskus lajissa ja milloin se olisi ehkä tavoitteena)

Jaa-a no tuota tämähän meni sitten keväällä ensimmäisellä paimennusleirillä niin paljon paremmin kuin uskalsin odottaa, että mua alettiin toden teolla kannustaa osallistumaan ei suinkaan taipumuskokeeseen vaan junior herdingiin. Kirjoitin vuosi sitten tavoitteisiin tarkennuksen, että "kisataanko tai yritetäänkö saada koulutustunnusta". Ransu oli kypsynyt paimennuksen suhteen talven ja kevään aikana huimasti ja toukokuun paimennusleirillä se oli upea työkaveri. Silloin jo alkoi tuntua että kai me nyt taipumuskokeeseen ainakin... Heinäkuun leiriä odotellessa taisi tulla sitten ilmoittauduttua JHD-kokeeseen, eikä turhaan koska heinäkuun leirillä Ransu oli kyllä todella hieno paimenpoika ja elokuussa sitten oli helppoa kauraa paimentaa sen kanssa kaksi legiä ja saada JHD-titteli. Paimennustavoitteet siis täyttyi kolisten, ja uskallan haaveilla sen kanssa paimennuksen jatkamisesta niin, että kisaaminen olisi meidän kohdalla mahdollista joskus.

- jäljestämisen kokeileminen (ja koukkuun jääminen?)

Näin jälkeenpäin ajateltuna tämä tuntuu jotenkin turhalta tavoitteelta, koska meille tuli Liinu ja sen lisäksi että se vei toisena koirana tietenkin aikaa, niin ei mulla riitä into kovin monen lajin tavoitteelliseen harrastamiseen. Agility on meidän ykköslaji, Ransun kohdalla tosin paimennusta kannattaisi tosissaan harkita päälajina, mutta sitä hidastaa harjoittelumahdollisuuden vähäisyys. Noh, jäljestämistä kokeiltiin hupimielessä yhden kerran, enkä mä siihen sen enempää jäänyt koukkuun vaikka se selvästi oli hyvää ja väsyttävää aivojumppaa ja sopii tuolle nenänkäyttäjä-Ransulle hyvin. Odotin vain että olisin päässyt ohjattuihin jäljestystreeneihin muutaman kerran mutta kun se kurssi ei alkanut niin ei tullut sitten itsekään kovin paljoa tehtyä. Jos nimittäin joskus alkaa kiinnostaa enemmänkin niin enpähän ole ainakaan pilannut meidän alkeita tietämättömyyttäni...

- kotitottistelua ja uusien temppujen/taitojen opettelua

En muista näin äkkiseltään yhtään temppua tai taitoa, jonka Ransu olis nimenomaan tänä vuonna opetellut uutena... Paitsi ehkä se että opetin molemmat koirat vapaana ollessa pysähtymään "stop"-käskyllä vaikka tien ylitystä ennen. Ollut hyödyllinen ja tarpeellinen taito jonka varsinkin Ransu osaa ja malttaa noudattaa aika hyvin. Kotonahan me aina välillä kulutellaan muuten vain jotain jämänakkeja ja muita lihapaloja pienen tokoilun merkeissä mutta ei sitä nyt lasketa mihinkään...

Eli voisi kaiken kaikkiaan sanoa, että vuosi oli hyvä ja onnistunut. Meille muutti toinen, lupaava harrastuskoira ja Ransu täytti ja osin ylittikin tavoitteet joita sille asetin. Etenkin paimennus imaisi mukaansa ja sitä varmasti jatketaan. Liinu on opetellut tapoja, sen kanssa ei ole pahemmin tokoiltu, vaikka arkitokokurssilla pyörähdettiinkin. Agilitya se sen sijaan aloitteli hieman jo talvella hallilla leikin varjolla. Mutta aika pientä se oli kevääseen saakka kunnes pääsi omalle kentälle treenaamaan. Eli Liinun kanssa on ehkä nyt noin 6-7kk tehty agilitya "kunnolla". Ja pikkulikka on toistaiseksi tutustunut muihin esteisiin paitsi keinuun, puomiin, pituuteen ja okseriin (ja pöytään). Enemmän on siis treenattu hypyillä ja putkilla ja vuoden iän tienoilla mukaan tuli kepit säännölliseen treenaukseen. Liinu on minusta ikäisekseen ihan taitava koira ja jos en sitä onnistu sössimään niin sen kanssa mulle on haasteita tiedossa ja tavoitteita voi sitten laittaa sen mukaan.

Kuka mitä häh ens vuonna?!

Ransun tavoitteet

- agilityssa nousu kolmosiin

Vuosi aikaa hankkia kaksi LUVAa. Ei pitäis olla mahdoton tehtävä. Riippuu tietysti paljonko kisataan, olen suunnitellut vähentää kisaamista koska se on kallista treenaamista ja meidän ei Ransun kanssa tarvi mun mielestä treenata kisoissa olemista vaan itse ratojen tekemistä ja suoritusvarmuutta ja sitähän tehdään nimenomaan omalla ajalla eikä vain kisoissa.

- kolmosissa omien tavoitteiden asettaminen (kuten puhtaat radat, aina plussaa jos pääsee ihanneaikoihinkin)

Tämä liittyy vähän tuohon edelliseen. Mä en jaksa uskoa siihen, että meillä vois riittää kolmosissa vauhti serteihin asti, vaikka Ransun kanssa musta tuntuukin että meillä on parhaat ajat vielä edessä ja siihen on viimeisen vuoden aikanakin saatu hyvin vauhtia lisää. On vaan plussaa jos saadaan nollatuloksia aikaan, mutta kolmosissa mulla on tavoitteena hallita radat kokonaisuutena kiemuroineen ja tehdä virheettömiä ratoja. Etenkin kontaktien ja keppien osalta, koska niihin on tehty niin pirusti töitä.

- hyvien kontaktien tekeminen, kepeille vauhtia lisää treeneistä kisoihin

No tämä taisi tullakin tuossa jo äsken.

- paimennuksen jatkaminen ja Sinikan näkemyksiä kuunnellen mietitään koska HRD1 voisi olla ajankohtainen

Mä olen varma, että Ransulla on mahdollisuudet joskus suorittaa HRD1, mutta se ei ole vuoden 2012 asia. Ensi kesän paimennusleirit ja jos päästään muutoinkin lampaille, osoittaa sitten mikä on kehityksen vauhti että onko se seuraavan vuoden (2013) asia vai ei. Mutta varmasti ei ole tämän kesän.

- luonnetestaus

Olen ilmoittanut Ransun yhteen luonnetestiin. Sinne ollaan jonossa tällä hetkellä. Saapa nähdä tuleeko etsittyä muita vaihtoehtoja. Toisaalta mua kiinnostaa tietyt osiot luonnetestissä, toisaalta taas mulla on aika vahvat ennakkokäsitykset miten tulee käymään. En tietysti voi olla varmasti oikeassa. Mutta muistan vaan niin elävästi miten Sinikka K. sanoi, ettei Ransun luonteinen koira välttämättä pääse palveluskoirien luonnetestissä oikeuksiinsa vaikka se työkoirana olis hyvä ja sen ominaisuudet sopis sen oikeaan työhön eli paimennukseen tosi hyvin.

- agikoulutuksiin osallistuminen

Tälle vuotta on omalla seuralla ja rotuyhdistyksellä muun muassa tiedossa useampia agilitykoulutuksia. Tässä on nyt mietitty, että kenen koulutuksiin osallistutaan ja kenen ei. Ja kummalla koiralla. Tarkoitus on käydä koulutuksissa, koska ainakin kevättalveksi jättäydyn Ransun kanssa pois ohjatuista treeneistä.

Tämä nyt ei liity koulutuksiin osallistumiseen varsinaisesti, mutta en pysty enkä halua sitoutua tiettyyn treeniaikaan ja kun olen tottunut silloin tällöin maksettuihin koulutuksiin ja loppuajan omin päin treenaamiseen niin näin olen päättänyt jatkaa tästä eteenpäinkin. Sitten kun tällä systeemillä tuntuu tulevan loppumaton alamäki ja umpikuja niin katsotaan olisko asioita syytä tehdä toisin - nyt mun mielestä ei siltä tunnu. Yksin treenatessa voin keskittyä niihin asioihin joita meidän just tarvii treenata ja kun Ransu ei ole koira jonka kanssa viitsis jatkuvasti käydä parit treenit + kisat viikottain, niin voin itse treenit suunnitellen treenata meille sopivimmalla tavalla sen aikaa kerralla kuin tarvitsee. Ja kun halli ei ole ihan vieressä niin pystyn treenaamaan molemmat koirat kerralla. Tässä ei ole kyse mistään henkilökohtaisista henkilökemioista tai mistään sellaisesta vaan siitä, että tunnen koirani ja oon lähinnä entisen seuran ansiosta/takia tottunut treenaamaan itsenäisesti ja mieluiten treenaan niinkuin meille parhaiten sopii. Vaikka sitä voi joku ihmetellä mutta vapautanpahan ainakin paikan sellaiselle joka nimenomaan haluaa treenata ryhmässä sen tuella. Piste.

Liinun tavoitteet 2012

- peruskunnon luomisen jatkaminen agilitya silmällä pitäen

Liinun kanssahan on tehty Ransun mukana lenkkejä aika aktiivisesti viime kevättalvesta asti ja kesällä ja syksyllä jatkettu. Liinu on ehkä paremmassa kunnossa kuin Ransu tuon ikäisenä, mikä on vaan hyvä niin nyt kun se maaginen 1v tuli täyteen niin pystyy aloittamaan "aikuisen" tai ainakin täysikasvuisen koiran treenaamisen täysipainoisemmin kun kuntoa ei tarvitse vasta nyt alkaa rakentaa.

- agilityssa alkeistasolta möllitasolle

Liinun kanssa mulla on mottona se, että meillä ei ole kiire mihinkään. Joku voi tietysti nähdä asian eri tavalla kun Liinun kanssa on kuitenkin jo aika pikkupentuna tehty kaikenlaista, mutta se on ollut aika harvaa ja sellaista leikkimielellä tekemistä. Kesällä otettiin sitten hyppyesteet aktiivisemmin käyttöön ja aloin käyttää meidän tekemisistä treeni-sanaa koska alettiin tehdä asioita kunnolla ja vaatimuksia pikkuhiljaa lisäten. Liinu on mun mielestä tällä hetkellä alkeistason koira, koska se ei osaa kaikkia esteitä. Se pystyy tietyillä esteillä menemään vaikeampia juttuja kuin välttämättä kaikki alkeiskurssin käyneet koirat, mutta mun tavoite onkin että me opetellaan pikkuhiljaa este kerrallaan ja tehdään monenlaisia juttuja ja ratapätkiäkin ihan vaan enintään muutaman erilaisella esteellä ennenkuin otetaan esteopetteluun uutta. Tavoite on kuitenkin tämän vuoden aikana opetella kaikki esteet niin, että voisin mennä rataa jossa on mikä tahansa este ja ettei tarvi käyttää hihnaa esim. A:lla kuten tällä hetkellä. Jos tähän menee koko vuosi, niin menköön ja sitten pari seuraavaa kohtaa voidaan unohtaa. Liinun kanssa ollaan alkeiskurssille jonossa, mutta jono on pitkä ja veikkaanpa ettei me tulla ainakaan alkeiskurssia koskaan käymään vaan opetan Liinun itse. Katsotaan sitten miten on jatkokurssin laita...

- möllikisoissa starttaaminen

Jos ei tule mitään ihmeellisyyksiä tai ongelmia eteen, niin ensi kesän tai syksyn aikana olis tarkoitus käydä mölliagikisoissa. Niiden perusteella katsotaan, mitä tarvii treenata ja tunnutaanko me valmiilta virallisiin kisoihin. Liinun kanssa mulla ei ole kiire virallisiin kisoihin, koska mulla on Ransu, jonka kanssa voin kisata ja mulle ei ole itseisarvo että esim. 2-vuotiaana pitäis olla sitä ja tätä. En tahallani laita tavoitteita liian matalalle vain että saisin ylittää ne, vaan että malttaisin nyt itse tehdä asiat kunnolla enkä seurais tätä tämän päivän trendiä jossa koiran pitää olla kisavalmis 18kk ja siitä suunta nopeesti huipulle... Jos ei vaikka tarvis tehdä asioita yhtä moneen kertaan kuin ton toisen kanssa...

- kisavalmiiksi treenaaminen

Jos näin ei käy niin ei ole katastrofi. Kisata me ei kuitenkaan 2012 vuoden aikana virallisissa, joten jos tämä ei tunnu mahdolliselta niin nou hätä. Me kisataan sitten kun esteet on hallussa paremmin kuin Ransulla aikanaan oli kisaamista aloittaessa ja yhteistyön pitää olla huomattavasti parempaa kuin nyt.

- paimennuksessa JHD:n suorittaminen

Liinulle on ostettu kaksi legiä ensi kesän junior herdingiin, joten tavoitteena on JHD-titteli Liinullekin ensi vuonna. Toivottavasti talven aikana on kypsytty ja pikkulikka jatkaa viitteitä siitä mitä jo muutama kuukausi sitten nähtiin. Liinukin on ilmoitettu paimennusleireille.

- luustokuvaus

Mitä pikemmin tähän olis rahaa, niin sen parempi. Mutta virallisissa ei startata ennen kuin luusto on kuvattu. Toivottavasti saatais kuvaus tehtyä ja toivon tietysti että luusto olis kunnossa.

- aikuistutaan ja päästään mörköilystä ja murkkuilusta yli

Liinulla ei ole kovin pahaa murkkuikää vielä ollutkaan, sehän ehtii tulla vielä... Mörköilyä sen sijaan on edelleen aika lailla, joten tietysti sen toivois alkavan hellittää. Tämähän ei varsinaisesti ole minusta kiinni tai tavoite, muutokset tapahtuu kun tapahtuu...

-sterilointi

Tämä on vähän kysymysmerkillä tälle vuotta, koska ei tod ole ilmainen operaatio ja isommista menoeristä luustokuvaus on ehdottomasti etusijalla. Mutta Liinu on tarkoitus ennen pitkää steriloida, juoksut on se mistä en nartuissa tykkää ja varsinkin tässä poika-tyttö-laumassa se on hankalaa aikaa kaikille vieläpä kun kaksiossa asutaan. Odotellaan ainakin ne toiset juoksut ensin ja sitten katsotaan mikä on rahatilanne. Mä en näe juoksuista muuta kuin haittaa, monelle ne rytmittää kisaamista ja treenaamista mutta on tuon uroksenkin kanssa malttanut taukoa välillä pitää niin miksei sitten nartunkin vaikkei juoksut rajoittaiskaan. Vanhemmiten tulee sitten tietty leikkaamattoman terveysriskit eteen, ja kun Liinun pennuttamisesta ei ole kasvattajan kanssa sovittu mitään eikä se ole meillä ainakaan aikomuksena, vaikka Liinulla varmaan oliskin annettavaa rodulle varsinkin jos luustokin osoittautuu terveeksi.

Liinu tulee varmaan käymään joissain näyttelyissä, mutta niihin en kyllä aseta muita tavoitteita kuin sen, että saatais se yks H tulevaisuutta ajatellen, jos Liinusta joskus voi tulla agilityvalio :) Kyllähän noin nätin typykän pitäis saada helposti hyvä, jos emäntä opettelis esittämään sen koiransa nätisti...

Siinäpä sitä tavoitteita ja pohdintaa kerrakseen. Aika kunnioitettavaa jos joku muukin jaksoi joka rivin lukea tänne loppuun asti :D