Roviksella oli edellisenä viikonloppuna tapahtuman täyteinen viikonloppu, kun kisojen yhteydessä schapendoesit kisasivat rotumestaruuksista, seuraavana päivänä olisi ollut vielä tokokisat ja näyttelykin tarjolla. Me tosin ajeltiin vain perjantai-iltana ottamaan Liinun kanssa pikku treenit vieraassa paikassa, ja nehän meni oikein mallikkaasti. Liinu ei ollut moksiskaan vieraasta paikasta ulkokentällä sen enempää kuin olosuhteista hämärtyvässä illassa.
Yövyttiin hotellissa keskustassa, koirat oli ekan kerran hotellissa. Mutta nehän on aika tottuneita reissaajia, joten liukkaat laattalattiat, liukuovet tai kokolattiamatto ei olleet mikään juttu. Jos joku oli vähän jännä kokemus, niin hissi :) Hissi oli vielä avonainen josta näki kadulle, niin olihan ne vähän ihmeissään. Hotellihuone oli siisti, lattiasta huomasi vaan että oli siellä muitakin koiravieraita yöpynyt. Koirille oli huoneessa odottamassa kupissa koirankeksejä, mikä sai kyllä noille herkkusuille veden kielelle ja varmaan päättivät viimeistään sillä sekunnilla että vaikka joutuu pissimään kadun varteen pienelle nurmiläntille niin on tämä ihan ok paikka kuitenkin. Mietin muuten kun hotelli oli kaupungin keskustassa, että missä mä käytän ne tarpeilla, mutta onneksi oli vähän siinä parkkipaikan vieressä nurmikaistaletta.
Lauantaina oli sitten varsinaiset kisat, me otettiin kaksi starttia. Tuloksilla ei juuri päästy juhlimaan, eikä oikein fiiliksilläkään. Radat on kyllä videolla, mutta ne on niin sitä perus-Ransua etten viitsinyt niitä Tubeen edes ladata. Eka rata tehtiin puhdasta jälkeä siihen asti, kun kolmanneksi viimeisellä esteellä oli puomi-putki-erottelu. Ajattelin että no Ransuhan on puomihullu koira että senhän se tietysti valitsee. Vaan eipäs valinnutkaan. Kuten ei valinnut edelliselläkään kerralla kun joutui vastaavaan tilanteeseen kisoissa. Niinpä sitten se lönkyttelyrata päättyi hyllyttämiseen. Eikä seuraava rata ollut sen vauhdikkaampaa menoa, ihan hävettää katsoa esimerkiksi pujottelua, että miten kävelyksi se meni. Ajattelin ennen rataa, että mehän ollaan kisaamassa kolmosissa siksi että voidaan nyt täällä sitten kokeilla kaikkea mitä on tullut opeteltua, kolmosluokkien rotumestaruudesta kamppailukin tuli päätökseen hyllyn myötä. Niinpä ajattelin teettää Ransulla poispäin käännön kepeille avokulmaan. Ei tuota kyllä ole monesti tehty treeneissäkään, ihan hyvin se muuten menee volttaamatta ja kyselemättä, mitä nyt vaan aloitus väärältä puolen ja siitä vitska... Vitonen meille jäi sitten radalta tulokseksi ja jotain 10s yliaikaa.
Kyllä tuntui taas noiden kisojen jälkeen, että miksi ihmeessä mä kisaisin tuon koiran kanssa enää yhtään starttia. Kun se on niin turhauttavaa kun toinen vaan lönkyttelee. Olisin itse juossut yksin sen radan melkein puolessa ajassa ;P Osoittihan se taas - paria poikkeusta lukuunottamatta tietenkin - että onhan se varma koira. Varmuus vaan ei oikein kompensoi tuota sen hitautta aina :(
Liinun kanssa tuli tehtyä sitten ratareeni viime viikolla ja olihan sen kanssa eri mukava mennä kun typykällä on vauhtia ja itsestäkin tuntuu parin radan juoksemisen jälkeen siltä kuin kunto loppuis ja henki lähtis. Hehe no ei nyt ihan mutta kyllä se juoksemaan laittaa ihan eri tavalla, vaikkei sitä samalla lailla tarvi saatellakaan kuin ennen. Ja kepit se hakee kyllä niin hienosti <3>3>
Tässä vielä kuvia tuolta viikonlopulta, kolmosluokan schapemestaruus meni High Voltsille, kuin myös muita hienoja suorituksia. Mm. Liinun siskolikka Tuuni nousi kolmella startilla kolmosiin ja korkkasi kolmoset lauantaina :) Huimat onnittelut sinne mahtavasta agiurasta!
Kuvista kiitos Tuijalle!
|
Peräsin ;) |
|
Melkein palikat kolahtaa ;D |
|
Onnistuu se näyttämään välillä vauhdikkaammaltakin. |
|
Ransun muuttunut hyppytyyli, kerää itsensä riman päällä eikä hyppää aina niin ylipitkiä ja -korkeita. Kaarroksetkin on kyllä sitten pienempiä nykyään. |
|
Yhdessä maaliin :) |
|
"Eikös niillä kepeille näin mennä...?" |
|
<3 br="br">3> |
|
Kaks karvapäätä ;) |
|
Maassa! |
|
Istu! |
|
Ehkä Liinun paras posetuskuva ikinä <3 br="br">3> |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti