Heips vaan kaikille jotka sattuvat törmäämään blogiini! Kirjoittelen koirani Ransun puolesta ja omastakin puolesta, tarkoituksena olisi pysyä pääasiassa Ransun kuulumisissa.
Tarkoitukseni oli aloittaa blogin pitäminen jo silloin kun Ransu tuli meille, pikkupennustahan riittäisi varmasti kirjoitettavaa kun maailma on niin uusi ja ihmeellinen. Mutta eipä voi sanoa muuta kuin että tapahtumia riittää kyllä näin "jo" 1-vuotiaankin elämässä :)
Ransu on Kennel Buffingin kasvatti, joka syntyi 27.7.2008. Ransu muutti meille syyskuun 19. päivänä. Asumme monensadan kilometrin päässä kasvattajasta, joten uuden hauvatulokkaan kotimatka oli aika pitkä. Hyvin se kuitenkin meni ja siitä alkoikin sitten kotiutuminen kolmen tyttökissan kaveriksi. Aluksi Ransu oli kissojen kokoinen, miltei vähän pienempikin, mutta sittemmin kasvuero on tasoittunut...
Ransu on perheemme, eli minun ja mieheni, kummankin ensimmäinen koira. Siksi Ransun kasvattaminen on tuntunut melkoiselta haasteelta, ja loppujen lopuksi tähän astiseen tulokseen olemme aika tyytyväisiä. Pentuaika ja nuoruusaika ei ole mennyt ihan nappiin, mm. kodin tuhoamista ja yksin ollessa protestointia esiintyi aika kovasti n.4-6kk ikäisenä. Kävimme keväällä ongelmakoirakouluttajallakin, sillä Ransulla on aina ollut kova vartiointitaipumus, eikä se ilmeisesti luota vieläkään meidän arvostelukykyyn mitä tulee vieraisiin ihmisiin. Vaan olipa paikka mikä tahansa, se ilmoittaa tulijoista, ulkona ohikulkijoistakin... Mikä on aika rasittavaa, vaikkei Ransu aggressiivinenkaan ole, ainakaan vielä, ja tämä juttu meidän pitäisikin saada korjattua. Siispä meille tulee tänään koirakouluttaja kotona käymään, jotta hän näkee Ransun suhtautumisen vieraisiin ihmisiin ja osaisi antaa ohjeita kuinka tilanteesta aletaan selviytyä. Luonnetta ei kai voi täysin muuttaa, mutta toivottavasti jotain kuitenkin on tehtävissä.
Palataanpa astialle kunhan nähdään mitä illalla tapahtuu.
ihana ransu..:)todellakaan aika voi voittaa eikä tarvikkaan..kuitenkin ransu on teille se ykkönen..xD
VastaaPoista