5. tammikuuta 2011

Vuoden agireenit korkattu

Sellaista agilityräpeltämistä eilen illalla :) No ei se nyt ihan koko aikaa ollut räpeltämistä mutta tuota rataa kun alettiin mennä niin mietin jo että ei tästä oikeesti tuu mitään ja pyysin Ransulta anteeksi kun ohjaaja on yks taulapää. Ransu kyllä meni hyvin, varsinkin alussa, se ei oikein jaksa/kestä kun otetaan toistoja, pakko se on uskoa. Päätettiin että alkuun otetaan keppejä, suorasta lähestymiskulmasta ja katsotaan miten ne menee. Ihan hyvinhän ne kepit meni. Ei Ransusta varmaan koskaan tule mitään superpujottelijaa mutta jos pujottelee edes noin niin hyvä. Ja vielä jos tekee sen kisoissa. Kisoissa vaan ei kukaan ole vinguttamassa huippupalloa keppien päässä ja heittämässä sitä. Mun hihkuminen on ihan karseaa kuultavaa mutta minkäs teet  - onneksi itse ei tarvi kuunnella itseään paitsi silloin kun katsoo noita videoita... Hihkun ja huudan mä kyllä kisoissakin, jossa on sentään yleisöä ja arvovaltainen tuomari kulkee selän takana.

No tässä se koko video, mä en osaa editoida. Ainakaan vielä. Sitten kun opettelen niin äänet lähtee ekana, sitten vasta nuo turhat kameran kanssa värkkäykset :D

Koska tarkoitus on että sunnuntaina mennään käymään mölleissä, ja kun muutaman viikon päästä olis vuoden ekat viralliset startitkin, niin täytyy sitä pitkästä aikaa ottaa ratapätkää. Olisko tuo ollut joku 12 esteen rata, me ei olla tehty tässä syksyn aikana oikein mitään muuta kuin noita yksittäisiä esteitä. Ja sen kyllä huomaa! Muutenkin treeneissä tehty aika paljon yksittäisiä juttuja, kokonaisuuksien hallinta onkin sitten ohjaajalla enimmäkseen retuperällä. Mun pitäis keskittyäkin siihen touhuun ja ohjata jämäkämmin (ei tarkoita niitä *tietyt kielletyt sanat* vaan muutenkin), niin Ransu ei pääsis tekemään noita kaarroksiaan. Ja voisin myös itse koittaa kulkea nopeammin ja sujuvammin. Siihen kun pystyn niin Ransu menee kyllä hyvin. Koko radan paras kohta on omasta mielestäni se kun Ransu tulee putkesta takaakierrolle ja siitä sitten ne pari hyppyä suoraan ennen keppejä. Siinä tulee hyvät käännökset ja ohjauskin on paremmin ajantasalla. Mä kyllä niin tykkään ohjata tuota koiraa, kun se antaa heti takas virheenä mun ohjaamisen ja toisaalta heti kun korjaan ohjauksen niin heti se menee puhtaasti. Mun ei siis juuri pitäis tarvita pelätä radalla sitä että Ransu lähtee tekemään omiaan, kun itse suoriudun hyvin. Paitsi jos se skippaa kontakteja, tai ei hae keppejä. TAI jos se palaa vanhoihin tapoihin ja lähtee bongailemaan henkilökuntaa tai Anttia. Eli onhan mulla jotain pelättävää. Se "pitäisi ohjata sujuvammin" näkyy hyvin tuolla loppuvaiheessa kun melkein vedän nenilleni keppien jälkeisellä putkella kun olen ensin viemässä Ransua takaakierrolle mutta sitten muistin että ei kun tää tulikin välistä vetona tää seuraava. Just.

Tässä sekin video, linkitän tuonne reunaankin mutta kokeillaan nyt laittaa näinkin joskus.

Kontaktejakin otettiin, keinua ja puomia. Puomilta kerran tuli suoritus jossa se skippasi ylösmenon ja kerran alasmenon. Pari kertaa otti melko justiin mutta vauhdikkaasti, sitten lopuksi toisen skippauksen jälkeen teki aivan mahtavat kontaktit! Niitä ei enää maltettu videoida, kun ei se tunti kaikkeen riitä. Keinua otettiin pitkästä aikaa, pari kertaa Ransu jostain syystä teki alastulolla sen että tuli kyllä kontaktille mutta hyppäsi keinulta pois vähän sivuun. En tiedä johtuuko se siitä että on pari kertaa otettu aika vauhdikkaita keinuja... Keppien kanssa siirrettiin seuraavaan kertaan hakuharjoitukset, kun poika alkoi olla väsynyt. Lämpimässä hallissa on puolensa näin parinkymmenen asteen pakkasella, mutta siellä kyllä väsyy koira nopeammin kuin kentällä kesäiltana tai -yönä. Pari kertaa otettiin ja voin vaan todeta että on se katseen voima ihmeellinen! Ja liikkeen myös.

Näillä on nyt mentävä, sunnuntaina näkee miten meillä toimii kisatilanteessa.

P.S. Blogissa nuo videot on jotenkin liian kapeat?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti