9. toukokuuta 2010

Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin

Aloitetaan lauantaista. Ilmeisesti itse kukanenkin meidän perheessä oli noussut väärällä jalalla, kun heti aamusta lähti menemään huonosti. Ransu aloitti ryntäämällä aamutarpeilla naapurin luo mekastamaan, kiva homma. Päivällä lähdettiin anoppilaan äitienpäiväkahveille, siellä täytyi rynnätä pallon perässä naapurin pihalle ja haukkua jollekin tenavalle. Niinkun siinä ei olis ollut tarpeeksi, niin pyörätiellä meni lenkkeilijä koiran kanssa, haukun kanssa sitten sinne! Korvat oli jo tipahtaneet vissiin kotipihalle, joten olis tarvittu jotain taikavoimia että Ransun olis saanut pysähtymään ja kun se oli päässyt haistelemaan toisen koiran - joka onneksi oli kiltti - nehän olis laittaneet leikiksi. Se toinen laittoi sen minkä hihnassa pääsi ja Ransu juoksi pitkin ojanpiennarta ja naapurin pihaa. Sain Ransun komentoon ja yritin saada sen takaisin pihalle. Naapurissa oli niitä tenavia ulkona ja nehän tuli sitten hirveän huudon kanssa siihen että "koira irti koira irti!!" ja ajamaan Ransua takaa. Mun piti niillekin vielä karjua ennenkuin meni perille etteivät jahtaa sitä koiraa. Ransu pääsi siitä hyvästä arestiin hihnaan auton vetokoukkuun. Vielä kun kehtasi sukulaisia murista kun sattuivat yllättäen tulemaan talosta pihalle tai pihalta taloon, niin mulla alkoi olla mitta täysi. Antti käväisi "apsilla" ja soitti tullessaan anoppilan ovikelloa, hyvä ettei eräät tippuneet tuoleilta keittiössä kun Ransu vähän ilmoitti asiasta, ajatteli kai että kuurojahan meidän täytyy olla eikä varmasti tiedetä ilman haukkumista että ovella on joku. Sitten vielä yhden kerran pääsi jäähylle kun ei käskyistä huolimatta pysynyt keittiöstä poissa. Vessapaikan Ransu siinä sitten itselleen tilasi ja me saatiin valitukset että kun komennellaan muka Ransua liikaa. No se on niiden koirattomien mielipide joiden mielestä kai koiran pitäis antaa kasvaa kuin pellossa...

Tänä aamuna oli herätys 05 aikaan ja kuudelta lähdettiin ajelemaan Oulua kohti. Tiedossa oli meidän ekat viralliset agilitykilpailut ja kaksi rataa. Kumpikaan rata ei mielestäni ollut vaikea, aika simppeleitä ratoja. Itsekin olin kai ihmeenkin skarppina kun vain pari virhettä taisi tulla minun syystä. Ensimmäisellä radalla ei yhtäkään, Ransu sen sijaan vei meiltä mahdollisuudet ekaan luvaan tekemällä varsinaisen mäkihypyn A:n harjalta. Videolla, kunhan saan ladattua sen, näkyy hienosti tuo sen loikka.

Ennen C-radalle pääsyä tietysti just meitä ennen ajanottolaitteisiin tuli jotain häikkää ja jouduttiin odottelemaan lähdössä aika kauan. Ajattelin että no niin nyt Ransulla herpaantuu keskittyminen ja se ei kuuntele radalla yhtään. Niin ei kuitenkaan käynyt ja Ransu oli hienosti kuulolla. Jo kolmannella esteellä se revitti minusta edelle ja onneksi irtosi putkeen hienosti. Mulle tuli kiire juosta ottamaan se vastaan, sitten rengas, joka tällä eka radalla meni hyvin, tokalla näytti kuin ei oltais koskaan rengasta nähtykään. Hommat meni pujottelua myöten putkeen, otin sen vähän varman päälle enkä yllyttänyt samalla lailla kuin kotona, vaikka olis kai Ransu pujotellut silti ja se hakikin hienosti kepeille ja hidasti vähän vauhtia kepeille tullessa ettei mene pitkäksi. Keppien jälkeen oli putki joten mulla oli hyvin aikaa mennä varmistamaan puomin ylösmenokontakti, ja eihän siinä mitään ongelmaa ollutkaan. Alasmenonkin otti, ja A:lle tullessa vauhtia oli ilmeisesti ihan liikaa koska Ransulle iski kai jonkinlainen paniikki siellä A:n harjalla, koska hidastuksesta kun katsoo niin se oikein takajaloilla ponnistaa harjalta hietikolle asti. Minä olin ehtinyt hädin tuskin siihen harjan kohdalle kun toinen siellä alkaa lentäväksi hollantilaiseksi (vähän väärällä tavalla tosin) ja katsoin että hitto tuleeko se niskaan sieltä. Siitäpä se vitonen sitten tuli: Ransu ei ottanut A-esteen alasmenokontaktia... Loppurata meni taas hyvin, ja ihanneaika alittui lähes 10 sekunnilla. Ei olla ennen lähestytty A:ta noin lujaa niin en yhtään arvannut että siinä jotenkin jarrutella pitäis, vaikka on vauhdilla lähestyttykin niin on se malttanut tulla sieltä iisisti alas. Tiedä häntä sitten oliko tuo vaan niin kauhean liukas kun satoi vettä ja seurasin kun monen koiran tassut tuli ihan sukkana sitä pintaa pitkin alas.

D-radalle mennessä mä tiesin jo paljon ennenkuin mentiin edes lähtöön valmistautumaan että nyt ei ole Ransulla enää pääkoppa täysin tässä hommassa mukana. Se nuuhki maata, yritti merkkailla ja vainusi ilmaa että missä Antti on. Paria miestä se luulikin Antiksi ja meinasi riehaantua. Lähdössä en meinannut saada sitä sivulle, ja se piti vielä erikseen käskyttää istumaan. Pelkäsin että se ottaa varaslähdön kun itse otin aika reilun matkaa ennakkoa. Liikkeelle lähdettiin hyvin, kolmoshypyn jälkeen oli rengas ja eiköhän siitä sitten tullut hylly. Ransu kipitti renkaan alitse ja kun lähetin uudelleen niin sama homma. Mokoma Ransu! Mikä siinä renkaassa nyt toisella kertaa oli niin ihmeellistä? Taas mentiin hyvän matkaa ihan hyvin, A meni moitteettomasti ja putkeen lähetyksiä painoin takaraivoon jo rataan tutustuessa että nyt en mokaa ainakaan epämääräisellä sinne päin huitomisella. Sitten putken jälkeen tapahtui kuitenkin mun ohjausvirhe, mietin paria vaihtoehtoa että miten ohjaan ja valitsin sitten väärin ja Ransu tuli hypyn ohi, siitä toinen vitonen. No eihän sillä mitään väliä sinänsä tuloksen kannalta ollut, mutta siinä samassa (vai ehkä jo ennen hyppyä?) se äkkäsi Antin kaukalon laidalla ja lähti kanttiiniin. Tuomari vaan totesi mulle että "se lähti tauolle". Joo niinpä niin, Antin piti ottaa Ransu kiinni ja lähettää se takas radalle. Jatkettiin puomilta, jonka jälkeen oli ehkä radan haastavin kohta, putki jota ei menty siihen tarjolla olevaan päähän, mutta sekin mentiin puhtaasti. Kepit meni toistamiseen hienosti, ja loput hypyt. Yksikään rima ei tippunut, vaikka rimat oli laitettu 60 senttiin.

Vähän jäi harmittamaan tuo toinen rata, kun Ransulla loppui keskittymiskyky - taas kerran. Ilmeisesti turnauskestävyys ei vielä ole sitä luokkaa kuin pitäis olla että jaksais olla yhtä skarppina molemmat radat. Tämähän on sinänsä tuttu tilanne mölleistäkin, että eka ratahan se on joka ikinen kerta ollut se parempi. Väsyyhän sitä tietysti siinä kun käydään verryttelemässä ennen ja jälkeen ja välillä ja sitten itse radan suoritus. Lisäksi on kaikkea hälinää ja vaikka sai autossa olla niin tuskin se siellä oikein rauhoittua osaa. Sen verran olen kyllä oppinut tuota tuntemaan että aamulla jo melkein näkee ennen kotoa lähtöä että mikä on mielentila ja mitä odotettavissa. Tänä aamuna ei ollut into piukassa ihan yhtä hyvin kuin yleensä, mutta ihan hyvin kuitenkin. Toiselle radalle lähtiessä oli jo sitten ihan muuta mielessä. Oikeastaan tuo eka rata harmittaa sikäli enemmän, että siinä en itse mokannut ainakaan niin että olis meidän suoritukseen vaikuttanut, ellei nyt lasketa sitä että mun olis jotenkin pitänyt pystyä ennakoimaan tuollainen A-esteen holtiton loikkiminen. Vaan kun ei se ole juuri edes skippaillut A:n alasmenokontaktia, ja nekin kerrat kun niin on käynyt, se on loikannut sentään vain puolesta välistä tai juuri kontaktipinnan yläpuolelta alas. Mulle on vähän mysteeri että miksi sieltä nyt noin piti alas tulla? Sinänsä nuo kisat ei oikeastaan tuntuneet sen kummemmalta kuin möllitkään, radat oli sopivan helppoja/vaikeita, vähän vaikeuttakin olis varmaan voinut olla enemmän ja hyvänä päivänä eka radalla niistä olis varmaan selvitty ;) Minusta edellisten möllikisojen kisaavien rata oli paljon hankalampi kuin kumpikaan noista.

Kotona sain törsätä jotain puoli pulloa shampoota että sain tuon mustaksi muuttuneen koiruuden puhtaaksi... Illalla huomasi että selkä taisi olla Ransulla vähän kipeänä. Eikä kyllä mikään ihme tuollaisen tällin jälkeen. Hieroin sitten kevyesti illalla Ransua ja yritin rentouttaa selkälihaksia. Yhden aristavan paikan löysin lantion seudulta, mutta vähän aikaa hierottuani Ransu lakkasi sitä aristamasta ja tuhisi vaan tyytyväisenä silmät ummessa käsittelyssä. Täytyy seuraavana iltana hieroskella lisää, ja pitää maanantai lepopäivänä. Video C-radasta tulee tuonne videoihin taas ja lisään tähän tekstiin siitä ratapiirroksen. D-radan video päättyy kesken kaiken siihen sählinkiin joka oli radan ulkopuolella, niin vaikka se muuten ihan ok onkin, en taida sillä nettiä kuormittaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti