Intopiukean pojan iltalaukat

Eilen aamupäivällä lähdettiin käymään reippaan 8km lenkillä. Takaisin tullessa, pari kilometriä ennen kotia, koirat leikkiä temmelsi lumipenkalla. Kohta sitten huomasin että jostain tassusta tulee nyt verta hankeen ja sehän oli Liinu ja Liinun vasen takajalka. Kaveri ei päästänyt ulaustakaan eikä edes heti alkanut ontua jalkaa, vaikka polkuanturan sivussa oli ilkeännäköinen haava. Päätin että kannetaan koira kotiin, ettei tarvi kävellä karkean hiekotussoran päällä ja kerätä vielä kaikkea pöpöä jalkaan. Kyllä se 10-kiloinenkin koira on aika painava kun se rentona makaa käsien päällä. Vuorotellen Antin kanssa kannettiin, onneksi ei oltu kauempana kotoa. Kotona tutkin ja puhdistin tassun, sidoin sen ja lähdin Kokkolasta etsimään kauluria koska Liinu olis itsekin halunnut hoitaa jalkaa. Olin lauantai-iltapäivällä, 17.50 kaupungissa joten en ehtinyt käydä kuin yhdessä kaupassa - jossa ei tietenkään mitään kaulureita ollut. Suojatossuja oli kuitenkin ja ostin sitten parin ulkoilua varten ja siteen suojaksi. Yllättävän hyvin nuo on tuollaisiksi pilipalitossuiksi pysyneet sisällä ja ulkona. Ja Liinu antaa sen ihan hyvin olla, eikä yritä repiä pois. Kolmella jalalla se nyt kuitenkin kinkkasee että tassu on varmaan kipeä :(

Tänään menen sen kanssa käymään eläinlääkärissä, en varsinaisesti tuon tassun takia, vaan kummallisten haavojen (?) joita sille on ilmaantunut 3kpl ympäriinsä. Sille on kerran aiemmin, noin puoli vuotta sitten, tullut vastaavanlaisia ja silloin ajelin karvaa ympäriltä pois ja haavat parani. Mutta nyt kun sama juttu uusi, niin täytyy tutkituttaa mistä on kyse. Eläinlääkäri epäili jotain infektiota, joten illallapa sen sitten kuulee. Ärsyttävää. Ja nuo tulee yhtäkkiä, yhtäkkiä vaan huomaa että hei sulla on joku möykky täällä... ja se on sitten turkkiin ja haavaan kuivunutta töhnää. Karvaa ei ole siinä kohtaa ja ihokin on jotenkin ihan vereslihalla sitten kun sen töhnän puhdistaa pois. Kipeiltä ne ei vaikuta vaan kutisee lähinnä. Viimeksi haavauma oli poskella korvan alla, joten ajattelin että kosteuden aiheuttama kun paikka on sellainen. No nyt yksi niistä on toisessa poskessa samassa kohdassa, yksi lavan kohdalla kyljessä ja kolmas keskellä päälakea. Että ei nuo nyt niin sellaisia paikkojakaan ole että olisivat helposti tällä kelillä kosteina ja kuivuis huonosti.

Liinun agitreenit jäi sitten välistä kipeän tassun takia, ja vain Ransu pääsi tekemään ratareeniä. Pötkäle oli aivan intopiukeana jo heti kotona. Hyppi tasajalkaa ja teki voltteja. Hallilla se kiersi autoa häntä saparolla ja riemu vaan yltyi kun se huomasi pääsevänsä ihan private-tunnille ilman pikkulikkaa. Oltiin kohtuu myöhään hallilla, siinä 22.15 aikoihin. Siitä lämpät ja katsomaan joko "ratamestari" olis saanut radan valmiiksi. Antti meni etukäteen hallille rakentamaan rataa. Tultiin siis Ransun kanssa taas lähes valmiiseen pöytään ;) Ransu oli ihan villissä ja vähän keskittymiskyvyttömän oloinen. No ainakin oli intoa, tietää yleensä ohjaajalle vaikeuksia...

Tehtiin netistä löytynyttä rataa muutaman viikon takaisista kisoista. Tässä kuva:

Harmi kun ei ollut kameraa, olis tullut sitä menevää Ransua videolle! Kokeilin alkuun sivuirrotusta ja irrotin koiran A:lle asti. En osannut aavistaakaan. Uudelleen ja päästiin taas kolmisen estettä, kunnes mun valssi oli taas myöhässä, koira selän takaa hukkaan ja varmaan sillä oli ihan oikea suunta kepeille mutta otin haltuun kun en nähnyt missä se menee. Kepit oli aika hienot. Sitten oli kiire karkuun (mihin karkuun, kun en pääse kepeiltä irti??) ja lähettämään koiraa pussiin. Ransu otti kieltoja pussilta ja meni sen sijaan viereisen muurin takaakiertona ja vaikka mistä suunnasta. Pussia yksittäin, ja vaikeus oli ilmeisesti se, että se mentiin nurkkaa kohti, mun piti jäädä pussin suuaukon taakse, että olin ottamassa vastaan sieltä muurin yli ja taas laittamassa putken peräreikään. Pussia en haluais noin mennä että koira kääntyy pussissa lähes 90 astetta sivuun niin että kangas on mahdollisimman solmussa. Mutta nyt oli pakko jos edes yritti ehtiä seuraavaan tilanteeseen.

En muistanut kertoa putkeenmenosta, joten ainakin lähes pämähti seuraavalle hypylle. Odottelin parilla ekalla kerralla putkella ihan liian kauan, joten kun Ransulla oli vauhtipäivä niin olin ihan hukassa ennen A-estettä valssieni kanssa. Joita en käytännössä ehtinyt tekemään. Se taas kostautui heti A:n jälkeen kun olis pitänyt se "ässämutka" saada tehtyä. Kerran toikkaroin Ransun edessä jotain ihmeen valssin tapaista tekemässä ja Ransu melkein hyppäsi mua vasten että "herää PAHVI, sun pitäis nyt OHJATA MUA eikä koikkelehtaa suunnasta tietämättömänä mun EDESSÄ!!!" Ei muuten ole Ransun tapaista tuollainen, mutta ihan ymmärrettävää, kyllähän mä siinä niin tiellä olin ja epäreilu koiralle. Puomilla Ransu ei halunnut ottaa alasmenokontaktia. Palkka lipsahti vähän liian lähelle estettä ja käytännössä pimentoon, joten Ransun mielestä ei tarvi ottaa kun ei ole (=ei näy) palkkaa. Voi vaikka sen sijaan hypätä suoraan kontaktin yli tai sivuun metri ennen esteen päätä...

Puomin jälkeen oli enää loppusuora. Aluksi treenattiin eteenmenoa, enkä mä kyllä sitä kisoissa viitsisi käyttää jos olis puhdas rata alla. Kyllähän Ransu meni lujaa sen suoran kun harjoiteltiin ja näki kun palkka laitettiin maaliin, mutta rataa tehdessä alkoi katsella muita esteitä ja Anttia että mikä se sellainen "eteeeeen" on..?!

Ransu oli ihan kuljari koko illan. Koko treenien ajan se bongaili keppejä ja pallo suussakin kävi keskellä keppejä pujottelemassa muutaman välin. Kesken kaiken se viskasi pallon suusta ja loikkasi suurieleisesti perään :P Sitten se lopussa, kun tehtiin vielä keppitoistoja, teki ovelat ja pitkästä aikaa tuli pari-kolme väliä ennen loppua kepeiltä ulos ja haukkasi alatoopit suihinsa kun ne oli siellä maassa valmiina - vartioimatta, vaikka minä sanoin että vahdi sitä palkkaa kun se on kuljannu noiden keppien kanssa ja voi ihan hyvin vaikka tulla ulos niiltä... No niin minä koirani tunnen mutta kepo ei silti uskonut joten saipa kaveri palkata itsensä oikein huippupalkalla vääristä kepeistä.

Lämmittelyssä kun otatin A:ta, se ekalla kerralla meni oikein hienosti. Uudelleen, niin loikkasi alasmenolta melkein sivuun. Sanoin että höpöhöpö poika ja lähetin uudestaan. Otti niin siistin kontaktin kuin ikinä mahdollista. Toisesta suunnasta vielä ja taas sama. Höpöhöpöt ja uudelleen lähetys, taas silmät killittäen ottaa niin hienon kontaktin että kelpais oppikirjaan esimerkiksi. Onko joku joskus kirjoittanut tänne aiemminkin, että tuo poika on hilpeä ja kekseliäs?! Enkä edes jaksa kirjoittaa kaikista niistä sen pelleilyistä pallon palautuksen kanssa, namirasioilla varkailuyrityksistä, esteistä joita se omin päin suoritteli ja bongaili ylpeänä itestään... Onneksi mulla on hyvä huumorintaju ja varsinkin kun kyseessä on Ransu, tiedän että se osaa, mutta keksii taas omia ilveitään. Ja tiesin, että nyt on poitsulla kivaa ja tekemisen meininki, sillä yleensä tulee nuo omat kepposet silloin kun on erityisen hauskaa :D Mulla meinas kunto loppua, se meni oikeasti lujaa enkä meinannut ehtiä ohjaamaan sitä millään. Juuri kun ajattelin että no se yksi valssi siellä oli totaalisen myöhässä, mutta muuten ihan ok... niin "henkilökohtainen manatseeri" huutaa että "oli kyllä heti niin hirveän näköstä katottavaa että aivan kamalaa miten sä voit olla noin myöhässä koko ajan!!!" Ja totuuden kuulee ei lasten vaan kepon suusta...

Kivointa oli kyllä huomata että Ransu nautti pitkästä aikaa ratareenin tekemisestä eikä vaan pelkkien yksittäisten esteiden hinkkaamisesta. Ei meillä näytä olevan treenitaukoa sittenkään, ja seuraavat kisatkin on muistaakseni aiottua aikaisemmin. Tuo yöllinen sähellys nyt ei antanut kovin luottavaista fiilistä kisoihin, mutta OLIPAHAN MEILLÄ AINAKIN HAUSKAA! Ja jos ei kisoissa muilla niin tuolla esityksellä hauskaa tulee olemaan ainakin yleisöllä. Saa nähdä joutuuko Ransu vielä tuuraamaan Liinua ensi viikonloppuna ainakin toisena päivänä jos tassu ei ole parantunut siihen mennessä.