28. huhtikuuta 2012

Hilipatipippaa heissulivei

Ransu ja Liinu käväisi hallilla. Tai miten sen nyt ottaa, meillä meni lämmittelyineen ja jäähdyttelyineen yhteensä 3h hallilla. No ehdittiinhän siinä sitten ottaakin vaikka mitä, ja kumpikin sai taukoa välillä kun treenasin vuorotellen kumpaakin koiraa. Nyt tuntuu, että mun jalatkin olis ehkä halunneet vähän enemmän taukoa välillä...

Tiimini :)
 Liinu aloitti kepeillä, ja tällä kertaa siitä on todistusaineistoakin kuvien ja videon muodossa. Otin ensin pari kertaa kaikilla ohjureilla ja kun meni niin hyvin, niin poistin avokulman puolelta keskimmäisen ohjurin. Liinu ei ollut huomaavinaan, ei siis tehnyt yhtään pujotteluvirhettä koko treeneissä! Se on kyllä niin ihqu pujottelija <3 Jos se noin hyvin hakee kepit vielä sittenkin kun ei ole yhtään ohjuria auttamassa niin mä oon ihan myyty. Videolla kulmat oli aika helppoja, mutta otin tiukkojakin lähetyskulmia ja vain osoitin kepeille päin ja annoin Liinun itse irrota kepeille ja lähteä etenemään. Mulla oli koko ajan keppeihin sivusuunnassa eroa n. 3-5m. Tavoite on, ettei mun tarvis mennä sörkkimään kepeille ollenkaan ja että pääsisin niin sivusuunnassa kuin "etusuunnassa" irtoamaan. Toistaiseksi se kyllä onnistuukin hyvin, eikä Liinu välitä takaaleikkauksistakaan mitään. Otin pari suoraa lähetystäkin, ei ne pelkät kulmat, vaan myös suorat kepeille lähestymiset pitää olla hallussa. Viimeisellä kepittelyllä - kun tein kaikki peräjälkeen ja palkkasin vain makupalalla välissä - näkyy että hieman hiipuu vauhti, mutta video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa siitä Liinun motivaatiosta mikä sillä on tehdä asioita. Nimittäin, teepä Ransun kanssa sama niin ero on paljon selkeämpi ekan ja vikan kepittelyn välillä.

Ohjurittomassa välissä


Hienosti loppuun asti!

Kepit 27.4.2012


Ransu otti vähän "sitä sun tätä" treeneissä. Sillä oli ihan mieletön into päällä, kun aloitin Liinulla ja se joutui odottelemaan. Ransu kaivoi hallin lattiaa niin että kivituhka lensi pitkin seiniä :D Joka videolla kuuluu kitinä ja vikinä kun ärsytti katsoa kun toinen pääsee tekemään. Tekee vaan Ransullekin hyvää tuollainen. Liinu on kyllä ihan samanlainen, mutta Ransukin on alkanut nostamaan kierroksia sillä aikaa kun toinen tekee ja varsinkin jos Liinu saa aloittaa.

Ransusta ei ole kuvia eikä videoita, kun en yksin viitsinyt kuvata kun Ransusta on enempi aksavideoita (toistaiseksi ainakin) kuin Liinusta. Ransu teki törkeän hyviä puomeja, lopussa huippuja kepittelyjä muutamat ja oli muutenkin ihan pro. Harjoittelin sen kanssa jaakotusta ja oli taas niiiin kivaa ottaa sen kanssa tuollaista simppeliä juttua, missä saa itse painaa liikkeitä selkäytimeen ja koira tiuhaan palkkaa. On se niin taitava <3 Alan sitä paitsi jo kohta unohtaa millaista sen kanssa on treenata kun sillä ei ole niin super päivä. Koska nykyään se on aina ihan innoissaan hallille menosta ja siellä tekemisestä.

Liinu teki puomia, se ottaa alasmenokontaktin 4-0 yleensä ilman käskyä. Tai siis mun ei vaan tule sanottua mitään kun näen että se hidastaa sinne pysähtyäkseen. Heh, meillä on tosiaan nuo 4-0 kontaktit (itse keksimäni käsite tämäkin, Ransuhan on tehnyt joskus 0-4 kontakteja puomilla...), kun Liinu pysähtyy kokonaan kontaktille eikä etutassut maahan. Keinulla se valuu joskus pidemmälle. Eipä tuo haittaa, sitten täytyy tehdä jotain jos se alkaa pysähtyä jo ennen kontaktipintaa. Nyt huomaa välillä että kun tekee muutaman esteen kera, niin maltti on selvästi enemmän koetuksella. Ihan hyviä puomeja minusta :)


Keinulla otettiin sitten kahdet lentokeinut, kun Liinu selvästi kuvitteli olevansa puomilla. Se ei vielä kai erota käskysanaa ja fyysisiä esteitä toisistaan. Muuten se jatkoi keinulle pysähtymistä kuten tiistainakin - ilman käskytystä. Mainio pikkulikka<3

Keinua:


Mitähän me vielä muuta sen kanssa... No A-estettä tietenkin. Sen se tekee kaikkein mieluiten loikkaamalla, mutta onko ihmekään. Nyt vaan tiukkaa treeniä ettei pääse tekemään virheitä. Ärsyttää vähän itseni tämän esteen suhteen, ettei ole tullut opetettua johdonmukaisesti alusta asti, joten nyt sitten tavallaan opetellaan uudelleen ja korjataan sitä. Tämä on niitä note to self: opeta seuraavalle koiralle toisin... -juttuja :P Liian helpostihan se on oppinutkin keinun ja puomin, joten täytyyhän sitä nyt edes yhden kontaktiesteen kanssa tulla heti alussa vaikeuksia, eikö niin?

Liinukin teki muutamat hyppyjutut, se irtoaa sen verran mukavasti varsinkin jos mullakin on vauhtia mukana, että leijeröin pari hyppyä. Ransullakin sujui heti kun otettiin vähän vauhtia ja liikuin itsekin. Muuten se kääntyi katsomaan että "aattelitko vaan seistä siellä ja mun loikkivan noita esteitä?!" Liinu teki parit jaakotukset myös ja sitten kerrattiin saksalaista. Mun rytmitys on parantunut ja Liinu sai ehkä taas hitusen lisää varmuutta noihin.

On se niin hauska treenata kahdella koiralla vuorotellen, kun toinen hyppii tasajalkaa nenän korkeudelle ja on koko ajan oikeasti niin hilpeän ja touhukkaan näköinen ja tekee asioita oikein suurieleisesti ja iloisesti. Toinen taas on innoissaan, hyörii ja pyörii kävellessä ympärillä, mutta on kuitenkin sellainen vakavampi. Sitten kun aletaan tekemään niin tekee yleensä täysiä. Ransu on sitten aina sellainen hilipatipippaa-heissulivei kun se saa palkan, juoksee ympäriinsä, pelleilee ja on hassunkurinen. Liinu on sillai että "anna jo palkka, joo hyvä kiitos uudestaan! Mitä tässä nyt turhaan riehumaan sen enempää kun on hommiakin tehtävänä. Hyi äläkä lääpi siinä!" :D

Eiköhän siinä ollut meidän treenit pääpiirteissään. Ihunat schapet mulla <3 Ransu ja Liinu <3 Paljon sydämiä tuli tähän postaukseen, mutta minkäs teet kun mun raksut on niin parhaita ja hellusia :) Tässä vielä loppukevennys kielenkäytöstä, jokainen tavallaan...


5 kommenttia:

  1. Moikka taas, hienoja keppejä pikkulikka tekee! Muista muuten olla myös lähellä, mä kun Cassulle opetin noin ja tekemään itsenäisesti niin nykyään sitä ahdistaa ja hidastaa jos olen ihan vieressä niinkuin monta kertaa kisoissa on pakko ainakin kolmosissa. Hienot kontaktitkin ottaa, ja tulee vasta luvalla pois, mulla on se kyllä vielä treenin alla...;) Eikä muuten meidän putkiaivo ainakaan heti muista jos tehdään samalla kerralla keinua ja puomia että kumpi on kumpi käsky. Yllättyy sitten kun keinu alkaa laskea :D Hauska katsoa Liinun menoa kun se on minipainos Jecusta, kiva kun laitoit videoita! Me päästiin kesäksi (tai siis touko-lokakuut) semmoseen KKI-ryhmään sen kanssa. Eli Kunnossa Kaiken Ikää, sinne tulee ulkopuolisia kouluttajia sillointällöin että ainakin hyvää opetusta luvassa, toivotaan että edistytään sen kanssa yhtä hyviksi kuin te jo olette :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Opetitko Cassulle miten noita pyörityksiä? Ahdistuiko se sillon niissäkin sun lähellä olemisesta? Kun mulla on nyt ainaki sellanen käsitys että nykyään se tarvii ja haluaa ainakin tilaa. Mietin vaan että kuinka todennäköinen tuo tilanne vois olla meillä tulevaisuudessa ;) Koska Liinu kyllä mun mielestä sietää myös sitä lähellä olemista ihan hyvin. Ransukin on nykyään itsenäisempi, mutta sen kans en aina luota että se malttaa pysyä esteellä (paitsi putkessa ;)) jos menen kovin etäälle.

      Liinu on kyllä pehmeä ja välillä vähän herkkis ohjaajalle, mutta se on tarpeeks rämäpää ettei se ole moksiskaan niistä lentokeinuista. Eihän ne kovin kiva kyllä ole, mutta hyvä kuitenkin ettei sitä näytä haittaavan.

      Mulla on vähä sama fiilis Jecusta, siinä on jotain niin samaa, paitsi koko on kuin suurennos Liinusta :D Hah, vai yhtä hyviksi... minusta Jeccu on kyllä nytkin taitava jätkä!

      Poista
  2. Enpä mä kyllä rehellisesti sanoen muista :D Sen muistan että kieltoja tuli aika usein jos olin hänen mielestään edessä... Taitaapa olla vaan semmonen luonteenpiirre että mitä siinä söhit kun mä teen töitä ;) Ja sen työskentelyetäisyys on vaan semmonen. Sen takia vaan sanoin kun tuli mieleen ettei jää se kohta treenaamatta noilla kepeillä. Mun pitää lisätä sitä kaukana olemis-treeniä Jeculle, se kun vähän enempi tarttee sitä mun tukea vielä.

    VastaaPoista
  3. Juu kiitos vaan muistutuksesta, sitä jotenkin hurmaantuu siitä kun se hakee niin paljon paremmin kepit kuin Ransu, ettei tarvi itse olla siellä sörkkimässä. Mutta ihan hyvä pointti se kyllä on että muistaa tuotakin treenata, koska eilen taas muistin että niin voihan sitä kisoissa olla ihan suoriakin lähestymisiä kepeille eikä aina vaan jostain kulmista... Kyllä näitä treeniaiheita riittää tollasen möllikoiran kanssa!

    Kannattaa Jecun kanssa harjotella sitä irrottamistakin, vaikka varmasti kehitystä tapahtuu ajan myötäkin. Jos Jeccu on hitaasti kypsyvää sorttia niinkun Ransukin, niin sulla pitää sen kanssa vielä kiirettä kun se on kolmivuotias ;) Sillä on tuota tekemisen meininkiä kuiteski siihen malliin :P

    VastaaPoista
  4. Tuo viimienen kuva on vaan niin huippu! Se jaksaa aina vaan naurattaa uudestaan ku näkee sen.

    VastaaPoista