29. lokakuuta 2010

Edes joku harjoittelu tuottaa tulosta :)

Meillä on jo periaatteessa talvikausi alkanut, kun esteetkin kannettiin koppiin, mutta me käytiin silti kentällä. Ei kylläkään otettu muuta kuin putkella, muutamalla hypyllä ja kepeillä pieni 6 esteen ratapätkä. Nuo esteet kun oli kohtuu helppo ottaa vielä esiin ja laittaa takaisin. Kontaktiharjoitukset jää nyt odottamaan hallivuoroa.

Alku oli viime möllikisojen paha kohta jossa en ehtinyt Ransua ottamaan haltuun putken jälkeen. Eipä tuota meinannut nytkään ehtiä, varsinkin kun nurtsi oli liukas kuin saippuoimisen jäljiltä ja kumisaappaat ei pidon kannalta ole parhaat mahdolliset agilitykengät... muutoin ne kyllä puolsivat paikkaansa... Onnistuin pari kertaa, mutta olin myös myöhässä ja Ransu livahteli selän takaa ottamaan "hyllyä".

Sitten radalla oli kepit, suora lähestyminen hypyltä ja vauhtia oli kepeille tultaessa paljon. Vaan hienosti haki jätkänpötkäle kepit ja meni ne kunnon haipakkaa ihan loppuun asti. Itse en näissä treeneissä nyt palkannut Ransua kertaakaan, sen hoiti Antti. Keppien jälkeen putkeen ja siitä eteenmenoharjoitusta. Ensimmäisellä kerralla Ransu katsoi putkeen jälkeen mua että "mikä hiton eteen?!" kun huusin vain putken suulla että ETEEN ETEEN. Antti oli lelun kanssa kahden hypyn takana. Toisella kertaa se jo tajusi että ai joo tuonne, ja saatiin eteenmenoharjoitus aikaiseksi. Kolme hyppyä oli kuitenkin liikaa, kun viimeinen oli hieman vinossa toiseen nähden ja Ransu sitten oikaisi kolmannelle hypylle, vaikka siis eka ja toka olivat suoraan peräkkäin, kolmas sitten hieman vinossa.

Oikeastaan muuta ei sitten otettukaan. Kentällä vierähti silti puolituntinen treenaamisen merkeissä + muu pakollinen siihen päälle. Kepeistä olen vaan niin älyttömän tyytyväinen. Kunpa ne menis kisoissakin noin! Kunpa mä saisin sitä kannustettua kisoissakin samalla lailla. Jos tuota vauhtia mennään kepit kisoissa, niin me ei kyllä ainakaan ykkösissä anneta kepeillä enää tuumaakaan tasoitusta. Ransulla oli hyvä päivä, vaikka se taas pari kertaa karkasikin itse esteille. Ja lelustakin se taas taisteli välillä niin että sillä varmaan oli tarkoitus yrittää saada mun käsi sijoiltaan. Hieno Ransu, kyllä ohjaaja on ylpeä! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti