Räpylöin - siis haravoin - meidän pihan toissa päivänä. Keräilin tekojoulukuusen pihalta laatikkoon ja jouluvalot pois. Aikaa koko operaatioon meni varmaan pari tuntia, vaikka meillä ei tunnetusti ole kovin iso piha ja tuo kuusikin on yksinkertainen tapaus. Syy ajan kulumiseen oli Liinun yksinoloharjoittelu. Otin Ransun naruun pihalle, ja jätin Liinun sisälle portin taa. Hyvin kuuli pihalle, milloin sisällä tapahtui mitäkin. Ravasin sisällä nakkaamassa Liinulle namin kun se oli hiljaa, ja keksin milloin mitäkin tekosyitä käydä sisällä muutenkin aina kun se oli hiljaa: hain yksitellen sakset, teippiä (laatikon sulkemiseen), roskapussin, kissanhiekkalaatikon ja -lapion, vaihdoin pipon lippikseen ja takin toiseen takkiin, hain avaimet ja vein avaimet takaisin jne. :D Välillä Liinu oli joitain minuutteja hiljaa, mutta sitten taas metelöi. Toivottavasti silläkin pikku päässänsä olis joku alkanut raksuttaa että tarvitseeko mekkaloida ja auttaako se saamaan emäntää yhtään nopeammin sisälle. Harjoitusta vaan lisää niin toivottavasti se siitä. Eilen käytiin Ransun kanssa noin vartin ajelulla, ensin Liinu oli hiljaa tai enintään vikisi, mutta parin minuutin kuluttua alkoi haukkuminen jota jatkui vajaa 10min aina välillä taukoja pitäen (ehkä se muisti että kannattaa kokeilla olla hiljaa josko tulisin takaisin?) ja sitten viimeisen ehkä n. 5min se oli hiljaa. Taitaa olla uusi ennätys, jos ei lasketa sitä yhtä kertaa kun sillä oli rustoluu seurana. Mä kuuntelin siis puhelimen kautta koko ajan että mitä siellä tapahtuu ja että koska kannattaa palata takaisin kotiin.
Illalla olin Liinun kanssa kahdestaan hallilla kun Antilla on yhä sählyvuoro just agivuoron aikaan ja Ransu alkoi päivällä ripuloida. Liinu odotti ensimmäisen puoli tuntia seinässä ihan kiltisti, sitten alkoi komentaminen. Heitin sille hiljaa ollessaan pari nakkia huomaamatta, ja kävin sen luona silittelemässä ja yritin selostaa sille että katsos näin se mamma tulee luo kun oot nätisti :) Jonkin verran se haukkui, mutta yllättävän vähän. Johtuu varmaan pitkälti siitä ettei Ransu ollut mukana ja likalla ei ollut tarvetta protestoida sitä että isoveikan kanssa jotain tehdään eikä HÄNEN! Kävin autolle viemässä tavaratkin ja Liinu oli kuulemma ollut sen pari min hiljaa. Uskomatonta. Voi että mä niin toivoisin että tuo alkais pikkuhiljaa hoksata että haukkumalla se ei saa mitään. Missään. Ikinä. Vain olemalla nätisti ja hiljaa.
Entäs tämä meidän kurapöksy sitten... se on ihan mun syytä että meillä kakkannettiin eilen muutamaan otteeseen silkkaa verta. Lampaan lihaahan Ransu ei tuossa talvella tarjotessani alkanut edes syömään, paitsi kun minä huijasin sekoittamalla sitä herkku-maksalaatikkoon niin sitten oltiin kuralla. Nyt annoin sitten lampaan rasvaa tai onko se nyt lihaista rasvaa, anyway lammasta kuitenkin ja samasta paikasta ostettua kuin se lihakin, ja taas mentiin ruikulille. Päätin että meille ei ensinnäkään tule tuolta Vauhti-raksulta enää yhtään mitään kun se ei koiralle kelpaa, ja toisekseen sille ei anneta lammastakaan enää. En tiedä onko noissa V-R:n lammastuotteissa jotain vikaa vai onko Ransu allerginen, mutta riskeerata en enää halua kun toinen ripuloi tunnin välein verta sen jälkeen. On se kyllä Kennelrehulta ostettua lampaan lihaista rasvaa syönyt aiemminkin 5kg satsin eikä se aiheuttanut ongelmia. Vähän ehkä mahan löystymistä jos annoin liikaa kerrallaan pitkästä aikaa mutta sekin meni ohi ennen kuin pussi loppui. Sitä vaan ihmettelen että kun me otettiin naudanmahaa ja maksaakin tuolta Vauhti-Raksulta niin niitäkään Ransu ei syönyt, vaikka naudanmaha on yks sellainen "ou jee ihanaa haisuruokaa!"-reaktion aiheuttaja ja maksakin on aiemmin kelvannut. Toisin sanoen saan heittää menemään kaikki mitä sieltä ostettiin... Liinulle ne kyllä upposi ongelmitta, mutta se onkin saanut todella pieniä määriä noita ja Liinu yksin ei niitä saisi kulutettua pois kun syö kuiteskin raksuja pääruokana vielä, eikä taitais olla kovin monipuolinen ruokavalio tuo lampaanrasva-maksa-naudanmaha...
Liinun treenipäiväkirja
Hyvä treenipäiväkirja, kävin eilen agitreeneissä hallilla. Ransu ei ollut mukana, ja mä sain mamman kaiken huomion. Olin hallille mennessä aivan innoissaan, ja pääsin kahden cavalierin naapuriksi seinään kii. Niitä kyllä näytti inhottavan, vaikka mä yritin olla niin söpö ja tekeydyin pieneksi. Ne piti mua ihan vauvana vaikka mä olen isompi kun ne. Katselin seinässä kiinni kun mamma raahasi niitä esteitä muiden kanssa. Siellä oli se tuttu vauvakin, nyt en vaan päässy sitä moikkaan :( Muut isot koirat meni radalla ja mä katselin mamman sylistä sohvalla. En meinannu pysyä nahoissani! Vikisin ja ynisin ja varsinkin kun kuulin sanan "putkeen" monta kertaa. Pöhköä kun ne sai vaan mennä. No okei tulihan se munkin vuoro ja mä päätin kuljata mammaa enkä mennä putkeen. Hah haa! Esitin niinkun en tietäis mikä se reikä on, kun en ole vielä aivan varma että meinaako se putkeen nyt sitä että sinne pitää mennä. Mä pompin innoissaan ja sitten menin lujaa putkesta läpi. Ja mun luupehmolelu aina jostain ilmestyy sinne! Kuljailin taas vähä lisää, mutta menin kuiteski muutaman kerran. Minusta on kivempi kun mamma on mun oikealla puolella, niin en käsitä kun mamma meni aina sinne väärälle puolelle. Sitten leikittiin ja juostiin siellä esteiden seassa. Muuta me ei sit tehty radalla.
Sitten me otettiin sitä alustahommaa siellä sivummalla. Mä osaan hienosti mennä sinne koskemaan tassulla ja välillä mä yritän jekuttaa ja mennä melkein alustalle ja palata jo takas hakemaan namin. Kumma kyllä sitä naksahdusta ei kuulu ja mun on sit mentävä alustalle asti. Sitten kuuluu ja mä ryntään hakemaan namin. Sitten me otettiin mun lempparivinkuluulelulla jotain käännöshommeleita. Mamma sanoi että mä en osaa muka kääntyä toiseen suuntaan, vaikka osaanhan mä. Mä oon kyllä siinä kehittyny ja mamma sanoi että oon aikas notkea. Mä en vieläkään ymmärrä noista käännöksistä mitään mutta eipä se ole vaikeeta kun seuraan vaan mamman kädessä olevaa lelua.
Hyvä treenipäiväkirja, palataan taas kun pääsen seuraavan kerran agiliitään!
Pohdiskelin eilen ihan ääneenkin että kuin selvästi huomaa noiden koirien oppimisnopeudessa eron. Ransu on pennusta asti ollut sellainen että muutama toisto ja hups me osataan. Tai ainakin Ransu osaa. Sillehän on ollut tosi helppoa ja nopeaa opettaa kaikkia agijuttuja kun se on oppinut ne niin nopeasti. Sehän on aivan haka noissa älyleluissa ja nekin se on tajunnut muutamalla kerralla. Eilen annoin niille taas Dog pyramidin ja Liinu osaa vähän heilutella sitä lähinnä Ransusta mallia katsomalla. Mutta omin päin se vain nuolee sitä reikää mistä ne namit tulee :D Pitää kokeilla joku päivä antaa sille tuo vähän helpompi pallo ensin. Liinukin on ihan oppivainen, ja oppii jotkut asiat hyvinkin äkkiä. Mutta sitten taas esim. noiden agiesteiden kanssa, se ei ole hoksannut ollenkaan niin äkkiä tuota putkeen menoa kuin Ransu. Turha niitä on sinänsä verrata keskenään, ja jos joku nyt sanoo että Ransu oli vanhempi kun aloitti agilityn, niin kyllä olikin mutta putkeen se tutustui kyllä jo samassa iässä kuin Liinu. Ja jos joku sanoo että aika kultaa muistot niin voin sanoa siihenkin että penturyhmä jossa oltiin, niin Ransu oli porukan priimus kun tokoilun ohessa kokeiltiin muutamia agiesteitä. Oon aina tykännyt opettaa Ransulle kaikenlaista, just tuon nopean oppimisen ansiosta. Liinun kanssa alan ymmärtää vähän paremmin mitä ne koirakirjojen "tätä täytyy toistaa 20-100 kertaa ennen kuin koira on sen oppinut" -kommentit tarkoittaa... kun Ransun kanssa niille oon vähän hymähdellyt että no eihän tarvi :P Toisaalta nyt on sellainenkin fiilis että miksi sen tarvii kauheasti osata asioita jo aivan pienenä, joten Liinu ei osaa toistaiseksi käskystä muuta kuin istua ja tulla luokse :D Paikalla oloa sen kanssa pitäisi alkaa harjoitella, mutta kaikki nämä sivulletulo-hifistelyt voi hyvin jättää vähän myöhemmäksi vai mitä... Kyllä mä nyt silti olen aika tyytyväinen itseeni kun opetin niille niinkin turhalta tuntuvan asian (mutta jo nyt käytännössä helpottavaksi todetun), että niille on omat sanat joilla ne saa tulla autosta, ovesta, häkistä jne. Kumpikin tunnistaa sanan "saa tulla", jolloin ne voi kätevästi päästää yhtä aikaa. Liinu tunnistaa lisäksi sanan "lupa", jolla vain se saa tulla ja Ransu sanan "kom" joka tietysti tarkoittaa vain Ransulle sallittua. Arvatkaa onko kiva kun kaks koiraa odottaa näyttelyhäkin ovella silmiin tapittaen että minäminäminäminähaluan! ja sitten voi vaan sanoa että "kom" ja Ransu pujahtaa häkistä pihalle :)
Mä kävin eilen hakemassa mun toisen pyörän, mun 1-pyöräni, anoppilasta talvivarastosta. Ransun kanssa pyöräilen tuolla mun vanhalla jalkajarrullisella 7-vaihteisella, mutta sillä ei kyllä viitsi enää tehdä pidempiä lenkkejä kun tietää paremmasta ;) Eli 24-vaihteisesta kevyemmästä ja uudemmasta pyörästä. Tänään meinasin käydä korkkaamassa sillä kesän pyöräilykauden, Ransun kanssa on aloitettu tämän kesän laskenta siitä päivästä kun vaihduttiin kesäaikaan ja kilometrejä on hieman yli 60 kertynyt. Viime kesästä oli kertynyt reilu 300km joten eiköhän tänä vuonna pistetä paremmaksi - viime kesähän menikin kuntoa kerätessä ja totutellessa koko pyöräilyyn ja aloitettiinkin vasta kesäkuulla muistaakseni. Mun oma tavoitteeni olis taas se 1000km, mutta en ole moneen kesään sitä saavuttanut. Viime vuosi jäi erityisen vähälle pyöräilylle, mutta siinä se on vaihdellut viime vuodet 500-750km välillä. Ja se on todella vähän. Mun toinen tavoitteeni tälle kesälle (onpas nyt tavoitteita, kun painoakin pitäis pudottaa vaan en sano paljonko...) on jaksaa juosta 5km heinäkuun alussa. Tämän hetkinen lähtötilanne on melkein nollassa eli jaksan muutaman valotolpan välin juosta ja sekin menee aika hitaaksi se vauhti, melkein reippaan kävelyn vauhdiksi. Tänään käyn synttärilahjarahoilla ostamassa juoksulenkkarit joten yritetään nyt oikeasti kun välineetkin on kunnossa :) Sitä päivää odotellessa kun saan sanoa että "koira ja omistaja muistuttavat toisiaan" siinä suhteessa että emäntäkin on yhtä timmissä kunnossa *naurua*
Joten nyt siis ylös tästä koneelta vetelehtimästä, ja ensin omalle pyörälenkille, sitten Liinun kanssa lenkille, sitten Ransun kanssa pyörälenkille ja sitten vielä oma juoksuharjoitus tekemään. Jonne vois tietysti ottaa koirat mukaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti