18. maaliskuuta 2012

Aikainen lintu madon nappaa

Tuli valvottua yömyöhään kakkuja värkätessä ja tietysti ne suunnitelmat muuttuu kun ei tälle kotileipurille kaiken näköiset kakut kelpaa tarjoiltavaksi. Aamulla oltiin kuitenkin reippaasti 06 jälkeen pystyjalassa ja oltiin jo seittemän jälkeen hallilla. Aurinko oli puoli tuntia aiemmin noussut ja käveltiin koirien kanssa lämppälenkkiä yhdellä pellolla. Uni hävisi silmistä ja rapsakka pakkasaamu sai mielen piristymään. Ja myös se, että uuden opettelu ja opettaminen on aina kivaa.

Ransu kuitenkin aloitti treenit ihan vanhoilla tutuilla jutuilla, ja Liinu oli hallissa odottamassa vuoroa. Ransu teki keppejä ja hyvin tekikin. Ohjaajan vaan pitää muistaa viedä aloitus oikeaan suuntaan päin ja antaa koiralle tilaa ja näköyhteys keppeihin. Muuten menee kakkosvälistä. Ransu teki hienoja keppejä, ja kokeiltiin jos mä palkkaan sen. Ei hyvä, ei toimi Ransulla. Sille lienee parasta että palkka tulee joltain muulta ja siis jostain muualta kun mun kädestä. Kepeiltä jäi kuiteskin ihan onnistunut tuntuma, mutta tiedänpähän miten kepeillä palkkaus jatkuu seuraavalla kerralla.

Liinun eka vuorolla se tutustui okseriin. Eihän se sinänsä ole mikään kovin ihmeellinen este, mutta huomasi kyllä että muutama kerta sillä silti meni hoksata ja hahmottaa, miten ne rimat siinä on. Hyppy piteni ja korottui sitten kun tajusi että menee vähän rimaa hipoen yli. Sen kummempaa sen okserin kanssa ei ollutkaan, ja otin sitä sitten putkien kautta ja vähän myös loivista kulmista. Putken kanssa mä totesin, etten ehdi huutamaan "putkeenputkeen" joten käsky lyheni muotoon "put put" :D Huvitti itseäkin kun huusin että "put put put" :P Liinu oli aivan into piukeana kun eilen ei päässyt treenaan vaikka kävi hallin pihassa ja tänäänkin joutui ensin katsomaan Ransun treenit ja vieläpä sen kun Ransu pujotteli aivan nenän edestä kauheaa vauhtia kohti herkkupalkkaa!

Ransun toinen treenivuoro oli puomia. Kokeiltiin niin, että josko palkka tulis multa. Ei hyvänen aika tätä ei tehdä enää ikinä. Liinun kanssa aion näin kyllä tehdä kun se opettelee koko esteen alusta asti eri tavalla ja johdonmukaisesti, mutta Ransun kanssa niin ei toimita enää ikinä. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Hyppi sivuun just ennen kontaktia ja vaikka mitä. Mua meinas alkaa nyppimään kun pitikin alkaa säätää. Pakkohan se sitten oli ottaa kuiteskin onnistunut suoritus loppuun. Koko puomi hidastui siitä kun se jäi odottelemaan mua ja mun palkkausta, ja sillä ei ollut väliä juoksinko rinnalla vai perässä niin sivuun se tuli tai loikkasi etuviistoon kontaktin yli silmät mua tapittaen. EI HYVÄ!!!

Pakko käydä ottamassa kyllä puomia perjantai-iltana ja palkata kuten tähänkin asti, apupalkkaajan toimesta, että se suunta olis täysiä loppuun ilman minua tai minun kanssa, mutta sitä kontaktia kohti kuitenkin. Sanoin treenien jälkeen Antille, että sitten kun joskus ollaan kolmosissa niin en ota tuosta puomista niin isoa stressiä, kun en mä niihin serteihin usko. Toisaalta, ne onnistuneet puomin kontaktit on varmaan sitten se meidän yksi tavoite kolmosissa. Huomaako ehkä jotain pientä nousupainetta tässä kun koko ajan on vaan mielessä että sitten kun me joskus kolmosissa... hoidettais nyt ensin se kakkosluokka kunnialla historiaan ja sehän voi olla vaikka kesäkuu kun se tapahtuu!

Liinun toisen vuoron pääasia oli pituuseste. Sillehän on jo loikkaa-käsky ennestään metsälenkeiltä tuttu, joten nyt vaan siirsin sen esteelle. Liinu hyppäis varmaan maksipituudenkin. Aloitin kyllä varmuuden vuoksi minipituudella ja otin esteen takana vastaan, mutta parin toiston jälkeen jo laitoin medipituuden koska toinen hyppäsi niin hurjia loikkia ja oli kuin olisi aina osannut pituusesteen. Koska uusien esteiden opettelu sujui niin kivuttomasti, kerrattiin rengas (virheittä) ja yhdistin sitten pieneksi radaksi 2 suoraa putkea, okserin, renkaan, pituuden ja tavallisen hypyn. Ensin pimeään putkikulmaan, sitten jaloilla suunnan näyttö putken edestä menemällä, okseri, toinen pimeä putkikulma kaukaa lähettämällä, rengas, 90 asteen kääntö pituudelle ja loppuun vielä hyppy. Liinulla jalat vispasi ja vauhtia riitti. Se selvästi nautti kun sai hyppiä ja tykittää, eikä aina tarvi vaan pujotella ja kiivetä. Pidettiin nyt sitten ne lyhyet treenit ja lopetettiin kesken parhaan innostuksen. Liinu oli niin pettynyt kun piti laittaa panta kaulaan ja lähteä :(

Samaiselle pellolle jäähdyttelylenkille ja voi vitsit mikä keli! Joku hiihtäjä kehui ilmaa ja kun oli niin kilttejä koiria. Mullahan onkin, köh köh, toisin kuin eilisellä pariskunnalla jotka siellä pellolla sattui tulemaan vastaan. Pistää vihaksi ihmiset, jotka juoksuttaa irti koiria jotka parin sadan metrin päästä lähtee tulemaan kohti, eikä ihmiset tee mitään ainakaan kieltääkseen ajoissa koiraansa. Onneksi mulla oli eilen mukana vaan Ransu, joka meinasi sekin hermostua kun toinen koira tuli lähelle ärisemään ja haukkumaan. En päästänyt sitä iholle, mutta Ransu kiskoi mua sen verran (se on yllättävän vahva koira kun niin haluaa) etten saanut kunnolla häädettyä sitä toista koiraa poiskaan. Huusin sitten sille pariskunnalle jotka tyynenä sieltä löntysteli tulemaan että "ne koirat vois pitää paremmin hallinnassa!" Tänään lämppälenkillä siellä pellon toisella puolen oli kaksi koiraa flexeissä revetä liitoksissaan kun ne näki mun koirat irti siellä toisella puolella. Liinu murisi vähän ja Ransu vaan katsoi ensin niitä koiria ja sitten mua, ja kun sanoin että "et mene, et varmasti mene" niin se totesi kai että no en sitten ja hölkötteli eteenpäin eikä noteerannu niitä enää mitenkään. Että enkös vaan minä olekin kauhean täydellinen ja mun koiratkin kovin täydellisiä ;) Noh se oli tietysti vitsi, vaikka kieltämättä tänne muuton jälkeen tämän viimeisen puolen vuoden aikana koirat on oppineet monessa suhteessa paremmille tavoille. Ehkä kun ei ole enää omaa pihaa mitä vahtia eikä tilaisuuksia juosta vapaasti räyhäämään kenellekään?

Päivällä kävi sitten paljon vieraita ja koirat oli tosi esimerkillisesti. Pikkulapsenkin taas tapasivat, mutta kummallakin painoi treenit jäsenissä sen verran, että mieluusti vaan nukkuivat. Nyt kyllä pitäis lähteä käymään joku kakunsulattelulöntystelylenkki ja haukata vielä tuota pakastuvaa kevättalven ilmaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti