Kolmosluokka kutsuu :)

Perjantaina käytiin tekemässä pienet kisanalustreenit, muka mielenrauhan takia ja siksi, että halusin tehdä muutaman hyvän puomin palkaten ja kepit kunnolla palkaten että saa niistäkin hyvät fiilikset kumpikin. Kepit meni hyvin ja ai että Ransu oli pätevä, vaikka jotenkin siltä puuttui se jokin paras menemisen meininki koko perjantai-illan. Puomilla "huijasin" heittämällä nakin kauas puomista, ja kun Ransu ryntäsi nakille, tiputin salaa palkan suoraan maahan ihan puomin alasmenokontaktin eteen. Se ei näkynyt siis puomilta tullessa ja Ransu ei huomannut kenenkään laittavan mitään palkkaa. Antti ei ollut lähimainkaan. Ransu tuli puomia hyvää vauhtia, annoin kontaktikäskyn ja Ransu pysähtyi ja nappasi palkan. Ihmetteli selvästi että haa miten täällä voi olla tällainen vaikka kukaan ei ole laittanut eikä mitään alustaa näkynyt kun tulin puomia alas :P Toimi siis!

Liinukin treenaili perjantaina. Sen kanssa oli vaihteeksi niin turhauttavat treenit että hoh hoijaa. Neiti oli sitä mieltä, että keppien hakeminen on tosi kivaa ja oon siinä tosi taitava, niiden meneminen puoleen väliin on kivaa, mutta sitten mä en yhtäkkiä tajuakaan enää mitä pitää tehä. Varmaan lopettaa se keppien pujottelu, hypätä ohjurin yli ja juosta suoraan loppuun?! Haloooo. Kyllä oli naurussa pitelemistä. Lopulta tajuttiin että syy saattoi olla myös namialustan puuttuminen lopusta ja se ettei palkka ollutkaan siellä vaan lensi mystisesti jostain. Heti kun alusta oli takas, pujottelukin sujui paremmin loppuun asti. Kaksi väliltä puuttuvaa ohjuria ei haitanneet mitään, vaan se loppu kun tajusi ettei namialustaa ja palkkaa olekaan näkyvissä... Palkkasin sitten alustalla hypyn taakse, jolloin kepitkin sujui paremmin.

Liinu harjoitteli myös puomia. Valjaissa apuohjaajan kanssa. Mä palkkasin kädestä suuhun. Ihan ok, malttia vaan ei välillä oikein ollut, sitten ei ollut varma saako tulla puomilta pois jne. Liinun mielestä puomin nokalle kuuluu tehdä 2-2 istuen. No istukoot kunhan vaan tajuaa kohdan mihin pitää istua. Se tuli siltä välillä tosi luontevasti ja automaattisesti joten en viitsinyt alkaa sitä kovin ahdistaa nostamalla seisomaan.

Kolmas treeniaihe tuli vähän vahingossa, keinu nimittäin. Ajattelin kokeilla kun käveltiin keinun ohi, että mitä Liinu tuumaa sen kolahtalusta. Eipä tuumannut mitään, joten laitoin muutaman namin keinulle ja mentiin sitä. Ei typykän päätä paljo palellu keinulla. Hoksasi se kyllä senkin, että keinulta voi yrittää hypätä pois ennen aikojaan, mutta ei se mitenkään peloissaan ollut tai mitään. Miksi olis, jos ohjaajakaan ei suhtaudu keinuun kuin pahimpaan painajaiseen? Hyvin siis jätettiin puomi ja keinu nyt hautumaan. Katsotaan milloin niitä taas jatketaan, mutta kyllähän noita kontakteja pitäis treenata useammin. Halli vaan on niin kaukana, ettei ole mahdollista joka päivä käydä tekemässä puomi-A-keinu-treeniä.

Muuten mulle jäi perjantaina sellainen tuntuma, niinkuin Ransulla olis ollut se sama takajalka vähän jumissa, jossa sillä oli hermopinne syksyllä. Ja jotenkin sellainen vaisu fiilis. Itsellä on ollut ja on edelleen aikamoinen stressi koulun kanssa, joten en ole kisoja ehtinyt miettimään enkä jännäämään. Aamullakaan ei ollut mitenkään erityisiä menohaluja, ja ehkä siksikin koska olin ykkösten kisoissa töissä aamusta iltapäivään ennen omia startteja.

Ehdittiin sitten tänään ottaa lopulta kaksi starttia kolmesta. Agilityradat oli ensin, ja Ransua lämpätessä tuntui että on se sellainen "ihan kiva". "Ihan innokas, ihan ok, mutta ei mikään intopiukea jätkis". Omat fiilikset oli aika latteat. Varmasti sen vaistosi tuo mun työparikin, ettei mammakaan nyt oikein syty. Kuitenkin kun oli enää pari koirakkoa ennen meitä lähdössä, mua alkoi jännittää lähtökarsinassa ja heti Ransullakin oli aivan eri vire päällä.

Mulla tavallaan oli radalle odotukset, se nolla se olis kiva saada... mutta tavallaan kun omat fiilikset oli ollut niin laimeat niin ei ollut odotuksia. Tuntui etten pysty ohjaamaan tarpeeksi terävästi ja kunnolla.

Rata meni sitten kuitenkin aika mukavasti - videot kertoo kyllä ihan riittävästi. Kepit oli hyvät kisakepit, puomin alasmenokontakti oli täydellisyyttä hipova ja omakin ohjaus toimi riittävän hyvin koska selvittiin ihanneajan puitteissa 10 virhepisteellä. Ransulle iski epävarmuus keinulla. Epäilen että se kuvitteli että keinun olis pitänyt liikkua tuossa vaiheessa ja kun se ei liikkunutkaan niin sitten sivuun. Jännä tuo keinu ollut viime aikoina, välillä menee sen tosi lujaa ja melkein lentokeinuna, sitten välillä muistaa että sieltä voikin ottaa melko lennot jos menee liian lujaa ja sitten ottaa aika varovasti. Toisaalta parempi niin, kunhan ei vaan sivuun hyppis... Lopussa mietin että otan varmaan väärän ohjauspuolen ja niinhän sitten osoittautuikin, koska Ransu meinasi ohittaa viimeisen hypyn ja mun piti se vielä pyöräyttää ympäri ja lähettää uudelleen -> kielto. Eipä tuo ohjaus täydellistä ollut, aina jää parannettavaa, mm. tuolla keppien ja puomin välissä tuo pikkuriikkinen hypyn kaarros, miksi ihmeessä en yritä sille tehdä mitään?! Että voisko ehkä koiralle kertoa aiemmin että käännytään tiukasti... Toisaalta meidän virheet on viime aikoina tulleet aika usein siitä, ettei koira hoida omaa osaansa, vaikka selvästi osaa ja kisoissakin pystyy/malttaa välillä tehdä virheettömiä suorituksia.

Puomilla mun piti tehdä persjättö, mutta tuntui etten ehdikään joten leikkasin takana. Renkaalla mulla oli kaks vaihtoehtoa, joko leikata takana tai ohjata toista puolta. Valitsin tuon puolen ja leikkasin takana, ja hyvin toimi. Putken jälkeisen ekan hypyn olemassaolon meinasin unohtaa, mutta onneks Ransu ei tullut ihan niin lujaa etten olis ehtinyt mitään tekemään eli sekin tilanne pelastui. Hyppy ennen A:ta on aivan ihmeellisesti ohjattu, mutta onneksi mulla on tuo Ransu työparina niin se osaa lukea huonompaakin ohjausta :) Antti kyllä sanoi että nykyään ohjaan Ransua aika hyvin, ja oon kyllä samaa mieltä kun menneeseen vertaa. Mutta mutta... aina on parantamisen varaa monessakin kohtaa.

Toiselle radalle lähdin sillä ajatuksella, että puhdas rata on ihan mahdollinen kun vaan saan itse pidettyä pakan koossa ja Ransu tekee oman osansa. Hyvinhän se sitten menikin, kepeillä sama virsi kuin eka radalla, ihan hyvät kisakepit teki - kunhan nyt ensin selvisi sieltä pikku kaarrokselta... Puomilla aivan loistava alasmenokontakti, mutta sitten haiskahti Antti-kuvaaja nokkaan ja meinasi poitsulla hetken herpaantua keskittyminen. Ransu oli nyt muutenkin tänään vähän liikaa Antin perään ja haisteli ilmaa että missä se on. Tämäkin rata oli sellaista tasaista menoa, loppua kohti Ransuun löytyi aavistus lisää draivia. Ei se sitä parasta menoaan näyttänyt, mutta etenemä 3,8m/s ei kuitenkaan ole sieltä huonoimmasta päästä ja vielä noilla kaarroksilla. Nolla tuli, ihanneaika alittui jotain 7,5s ja se riitti kolmanteen sijaan ja SERTIIN!!! :D Jihuu, meistä tuli kolmosluokkalaisia kotikisoissa! Päästään vielä huomenna hypärillä korkkaamaankin kuninkuusluokka, kun tältä päivältä vika startti siirtyi sitten huomiselle. Täytyy kai itsestään ja koirastaan olla sen verran ylpeä ja todeta, että nyt me ollaan siinä luokassa, jonne me omasta mielestäni kuulutaan :) Vaikka huomenna kuuseen kurkottaessa kapsahtaiskin katajaan ;)

Tämän vuoden agilitytavoitteet oli Ransulle kisaamisen suhteen nousu kolmosiin, joten se tavoite on nyt saavutettu. Laskin, että meidän 9 edellisestä startista on otettu 7 radalta tulos ja niistä 3 on ollut LUVAn arvoisia, sekä yliaikanolla. Aika nopsaan ne nollat sitten tuli kun homma alkoi pelittää. Oon kyllä ollut omaan kisaohjaamiseeni aika tyytyväinen jo syksystä asti, mutta nyt on ollut parissa viime kisoissa sellainen erityisen luottavainen fiilis, että tuli mitä tuli niin me selvitään ja Ransu on paras mahdollinen kaiffari jonka mä silloin haluan olevan radalla mun kanssa <3

Huomisen hypärin jälkeen jäädään varmaan Ransun kanssa kisatauolle vähäksi aikaa ja treenitaukoakin varmaan pidetään. Ei olla kyllä mitenkään aktiivisesti kisattu, mutta tuntuma vaan on sellainen että nyt voisi pitää vähän taukoa. Ransun kanssa on ilo kisata ja treenata kun sen kanssa homma sujuu, ja vaikka tänään tulokset oli oikein hyvät, niin silti se jokin draivi mikä meillä viime kisoissa oli, ei nyt ihan täyttynyt. Josko se pieni tauko ja muut puuhastelut sitten taas tekisi hyvää.

Otan Ransusta kuvan sertin kanssa kunhan jaksan. Videot laitan tähän myös, eka rata on B-rata ja toka oli A-rata. Ainakin toisella videolla taisi kuvaajalta päästä joku ruma sana ja nollavideolla mun loppukiriä ei näy (tajusin että vika este enää ja ettei käy kuten edellisellä radalla niin mun on pakkopakkopakko ehtiä sinne!).

Noh, tässä ne kuitenkin on:

B-rata:

A-rata:

 

Ja nyt me tuoreet kolmosluokkalaiset mennään yöpuulle, että jaksetaan huomenna vielä käydä yks rata juoksemassa tälle viikonlopulle :) Kiitos kaikille onnittelijoille ja kannustajille, kiva kun ei tarvinnut yksin iloita onnistumisesta!!