Ransu haettiin eilen hoidosta, ja se pääsikin keskelle Itsenäisyyspäivän viikkosiivousta. Samalla koottiin uusi kirjahylly, ja minä yritin yllyttää Ransua repimään pakettia auki kun kerrankin olis saanut auttaa "tuhoamisessa". Ja mitä tämä tekee; tarttuu pahviin kiinni ja vähän mutustelee suussa sen näkösenä että "ei mua nyt huvita repiä." Pihalle pystytettiin valkoinen joulukuusi ja totta kai siinä piti olla kaverina säätämässä kun laitettiin valoja, niin että johdot oli varmasti hyvin sekaisin jaloissa.
Otettiin keppejä siinä sitten pitkästä aikaa taas, ja Ransulla meni niiden verkkojen tuijotteluksi se touhu. Ne on nyt juuri sen pään korkeudella, joten ne kai jotenkin kiinnitti sen huomiota nyt enemmän kuin ennen. Otettiin yks verkko keskeltä pois eikä Ransu välittäny siitä mitään. Se kerta meni kaikista parhaiten ja siihen lopetettiin. Otettiin vielä toinenkin verkko toiselta puolelta pois valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Jospa nuo verkot nyt saatais pois, ja kepit mukaan treeniratoihin.
Tänään ja oikeastaan jo viime viikollakin on murkkuiltu taas ihan kivasti. Korvat on olleet kadoksissa, vahdittu ja tehty kaikkea mitä huvittaa. Perjantaina istuin sohvalla ja Ransu haki huomiota ottamalla sohvapöydällä olleen paperin ja repimällä sen. Ei se yleensä sellaista tee. Pahin oli tänään, kun Antti oli unohtanut 3 leikkelettä vaille täyden kalkkunaleike-paketin keittiön ruokapöydälle kun ruokailun jälkeen mentiin päivänokosille. Kun nousin ylös, Ransu meni keittiöön nuoleksimaan tyhjää pakettia ja paljasti siinä samalla että minä sillä aikaa söin tämän paketin tyhjäksi. No justiinsa, olipa terveellistä. Saas nähdä meneekö maha sekaisin niin isosta määrästä, kun ei sille normaalisti mitään leikkeleitäkään syötetä. Ei se ainakaan vaikuta kipeältä, mutta lenkille ei taideta silti lähteä. Treenit jäi väliin kun ei itse viitsinyt lähteä, ja olispa ollut kamala homma kun olis käyny torkuilla, koira tyhjentänyt paketin sillä aikaa ja sitten kenties tietämättä lähtenyt sitä hypyttämään agilityradalle!
Täällä pidetään nyt sitten taas tiukemmin huomioimattomuutta eikä anneta tuon elukan pompotella. Se kun on ottanut muutenkin uusia käyttäytymistapoja, kuten pientä käsien näykkimistä, vastenkin se yrittää hypellä enemmän kuin ennemmin. Juuri kun pääsin kehumasta että täällä on taas sellainen mukava tasaisempi vaihe meneillään kun koira on kuuliaisempi ja tottelevaisempi, niin se kääntää asiat päälaelleen. Kiellän esimerkiksi ottamasta tavaraa, se saattaa kerran totella, mutta menee kohta uudelleen sen tavaran luo ja vaikka kieltää niin se vain suvereenisti ottaa sen. *Huokaa* Ai niin, kissojen raksuihinkaan ei ole kajottu sitten 3kk iän, paitsi viime viikolla useampaankin otteeseen ja vielä ihan mun silmien alla!
Nyt minä lähden siivoamaan keittiön, iltapalaa ei kyllä enää tipu kun itse oli pitänyt huolehtia ruuanhankinnastaan erään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti