Pakkaspäivää!

On taas kulunut muutama päivä kirjottelematta, mutta toisaalta täälläkin on eletty aika normaalia koiranelämää - ei siis mitään erikoista. Pururadalla on lenkkeilty minkä keritty, koska lunta on jo vähän maassa ja kun sitä tulee lisää, sinne tehdään latu ja eihän sinne sitten enää koiran kanssa ole asiaa. Harmi, sillä metsäautotielle/moottorikelkkareitille ei pääse ennenkuin on jo useampi kymmenen senttiä lunta. Siis minä hiihtämään, tai ehkä siinä tiellä, mutta Pappissaareenki olis mukava hiihdellä moottorikelkkareittiä. Meneehän sinnekin latukin, mutta taas se sama homma: vaikka vähempi hiihdetty latu onkin kuin tuo pururadan latu, mutta paheksuntaa voi silti tulla siitä jos kovin alkaa tassunpainaumia ilmestyä latu-urille.

Tänään käytiin -10 asteen pakkasessa vielä ihan normi lenkki, tai ei olla sitä noin menty ennemmin, yhteensä meni 1½ tuntia, olisko matkaa tullu 6-7km. Osa matkasta tietä hihnassa, sitten metsäautotietä ja metsäpolkua sekä pururataa irrallaan ja loppumatka taas hihnassa kotiin asti. Ransu nautti ja on ollu illan väsynyt sen lenkin jälkeen. Jännä homma, se otti jostain syystä tänään paljon rauhallisemmin kuin eilen nollakelillä, tajuaakohan se itsekin että kun pakkanen kiristyy niin ei ole terveellistä painattaa samaa vauhtia? Huomiseksi on luvattu kovaa pakkasta, nytkin taitaa olla jotain -18 jo, joten huomisen lenkki otetaan sitten rauhallisempaa vauhtia. En tiedä onko koiran keuhkot kuin herkät kylmälle ilmalle, mutta ei omat ainakaan tykkää kun kovalla pakkasella reuhottaa kauheasti menemään, vaikken ole edes astmaatikko enkä tupakoi eli keuhkot pitäis olla kunnossa...

Otettiin keppejä kun tultiin kotiin, ja menipä poika niitä hienosti! Selvästi on tehnyt hyvää tämä ettei niitä oteta joka päivä, vaan pari kertaa viikossa. Edellisen kerranhan me otettiin tiistaina hallilla, ja pari kertaa keskiviikko-aamuna. Nyt seuraavan kerran otetaan sitte taas keskiviikkona hallilla. Täytyy alkaa satsaamaan enempi siihen hankalista kulmista lähetykseen, Ransu osasi jo yhden kerran tänään aika hienosti korjata ittensä oikealle puolen keppejä, kun lähetin vasemmalta puolelta ohjaten ja juuri sieltä suunnasta mistä olis näppärä alottaa kepit just väärältä puolen. Vauhtiakin sillä oli aika mukavasti, oltiin oikein tyytyväisiä keppisuoritukseen. Yhden kerran se oikaisi puolessa välissä, alkukin lähti vähän kankeasti kun ensin se meinasi mennä väärältä puolen aloituksen, mutta Ransu korjasi hienosti kuten kerroin. Uusi yritys ja hieno suoritus! Seuraaviin kotitreeneihin eli ens viikonlopuksi otetaan taas ainakin yksi verkko pois, eipä noita näyttäny tiistaina juuri tarvivan. Eiköhän sitä vauhtia tule vielä lisää kun suoritusvarmuus kasvaa, enemmän olen huolissani siitä että Ransun pitäisi oppia varmasti hakeutumaan kepeille lähettipä mistä suunnasta tahansa ja kummalta puolen tahansa. En tiedä päästäänkö tuohon koskaan mutta ainakaan sen alempana ei ole tavoitteet tässä vaiheessa ;) Takaaleikkausta sen kanssa ei ole kepeillä vielä otettukaan, ehkä olis pitäny jo aiemmin sekin ottaa kuvioihin, mutta kai mä olen jotenki ajatellut että ensin opetellaan menemään ne kepit ja sitten noita kikkailuita. Niinhän me on tehty muidenki esteiden kanssa.