21. maaliskuuta 2010

Koirahierontaa a'la ammattilainen ja aloittelija

Ransu haettiin perjantai-iltana hoidosta, kotonakin on ollut taas elämää ja normaalia :) Dorakin oli aika mielissään Ransun kotiinpaluusta, onpahan taas joku jonka kimpussa kiehnätä. Dora on ottanu tavaksi kiehnätä kissamaiseen tapaan itseään Ransun rintaa ja etujalkoja vasten, Ransu ei oikein ymmärrä että mitä moinen meinaa ja yleensä sitten alistelee Doraa, jota taas Dora ei ymmärrä. Vaan hermostuu ja läppäsee Ransua kuonolle, ei se tosissaan osaa edes suuttua, kertaakaan ei ole kynnet viuhuneet niin että Ransu olis päästänyt ääntä. Ransu vaan innostuu moisesta läpsimisestä ja tekee samaa takaisin, ja taas on väärinymmärryksen paikka. On se niin huvittavaa välillä seurata kissan ja koiran keskinäistä tättäröintiä kun kumpikaan ei oikeasti tiedä mitä toisen elekieli tarkoittaa mutta luulee kyllä tietävänsä. Siltä se ainakin näyttää...

Ransu oli hoidon jälkeen aika väsynyt, mutta niin vain lähdettiin lauantaina hierojalle. Mennessä käytiin mummulassa piipahtamassa. Hierojalla oli taas se sama tilanne kuin ennenkin, ei osaa oikein rentoutua, mutta oli kuitenkin nyt ehkä vähän paremmin kuin viimeksi. Ehkäpä siksi, että on nyt ollut monta päivää vieraiden ihmisten hoidettavana ja vielä tullessakin poikettiin kyläilemässä. Ransulta ei ilmeisesti löytynyt mitään sen kummempaa jumia, selän kohdalla se tuntui aristelevan tai ei ainakaan olis oikein halunnut siihen koskettavan. Kumma juttu taas sitten se, että kun itse tänään sitä hieroin kotiin tultuani, selkä ei ollut mikään erityinen ongelmapaikka.

Olin siis tänään koirahierontakurssilla, ja oli ihan mielenkiintoista ja opettavaista. Ransua en ottanut mukaan kun ajattelin ettei sille siitä niin paljoa kuitenkaan ole iloa kun pitäisi vieraassa paikassa hälinässä yrittää rentoutua, ja jos vielä hieromista tulee siihen opettelemaan joku muukin. Kotona sitten testasin vähän oppeja ja hieroin selkääkin useampaan otteeseen. Pari kertaa Ransu hieman reagoi, mutta sitten kun menin uudestaan saman kohdan, niin antoi käsitellä senkin kohdan. En siis oikein ymmärrä että mistä todellisuudessa johtuu nuo lihasten jumittumiset tai arastelut tuolla oikealla hierojalla, kun sitten taas minun kärsii kotona käyttää voimaakin sivelyä enemmän eikä toinen tee muuta kun makaa silmät kiinni ja tuhisee. Melkein vois luulla että nukkuu. Epäilen vähän että onkohan sitten jäänyt siihen paikkaan jotain huonoja mielleyhtymiä, koska eilenkin vapina alkoi jo heti sisälle päästyä kun kuivasin tassuja. Homma pitäisi kai pystyä aloittamaan puhtaalta pöydältä luomalla hierojan ja koiran side uudelleen ja se varmaankin ottaa aikaa Ransun kanssa jonkin verran. Alan nyt itse hieroa sitä säännöllisemmin ja venytellä myös useammin lenkkien jälkeen ja toivoa että jos ongelmia on niin ainakaan ne ei pahenisi ja jos kovin kummoisia ongelmia ei edes ole niin ennaltaehkäisynä sitten.

Tylsää, kun Ransun pitää olla tänään rauhallisesti tuon hieronnan jälkeen ja se ei voi lähteä mun kanssa hiihtämään eli hankeen peuhaamaan. Se oli aivan täynnä virtaa kun tulin kotiin eikä meinannut rauhoittuakaan millään. Jotain aivopuuhaa kai tässä on keksittävä kun kerran riehua ei saa. Ja mä en osaa enää lähteä yksin lenkille...

P.S. Lisään jonkinlaisen ratatuherruksen tuonne postaukseen agitreeneistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti