3. huhtikuuta 2010

Menee jo paremmin

Täällä on oltu nyt pari päivää piimällä ja raejuustolla. Huomenna - tai näyttääpä tuo jo olevan lauantai - laitetaan lihaa sekaan ja vaihdetaan ruokavaliota. Ripulia ei ole nyt tullut, eipä kyllä oikein muunkaanlaista kakkaa. Aamulla Ransu oksensi piimät ja raejuustoa pihalle laatoitukselle, mutta se taisi johtua siitä että piti riehua pihassa kun meillä oli siinä pieniä kevätpuuhia. Ei tarvis sillä lailla reuhkasta heti ruuan jälkeen oli sitten terve tai mahatautinen.

Laitettiin aamupäivällä kissojen tarhaa kesäkuntoon: vein sinne kiipeilypuun, sängyn, kopin, mattoja, bambuverhon ja leikkiputken. Luovutin vanhan olkkarin maton tarhan pohjalle, ja kelopuun kohdalle leikkasin vain reiän, paluuta sisätiloihin ei siis ole. Kissat on jo parina päivänä olleet tarhassa, niin myös tämän päivää. Ne oli innoissaan mukavan pehmeästä uudesta tarhan lattiasta, varmaan on mukavampi kuin sorapohja. Leikki oli pääsiäisen kunniaksi heti pystyssä ja putki oli suosittu, eikä ihme kun se ei ole ollut käytössä muutamaan kuukauteen. Ransu oli tarhan ulkopuolella aivan täpinöissä kun kissoilla oli niin kivaa, yritti väkisin tunkea tarhaan kun sinne laitettiin tavaroita.

Lähdettiin mummulaan tekemään autolle kevätsiivousta. Renkaan vaihtoa ja sisältä imurointia, ikkunoiden pesua ja kiillotushommia. Lauantaina pestään ulkoa päin ja vahataan. Ransu oli tänään herkällä vahtituulella, joten ohikulkijoiden luo piti pyrkiä - tällä kertaa ei kyllä haukkua räksyttämään oikeastaan ketään, vaan murraamaan "vain". Ihmettelin oikein, kun sitä normaalia haukkumista ei tullut vaan se ryntäsi ihmisten luo ja lähinnä murahteli. Kieltoa se ei ensin totellut, mutta luoksetulokäskyä kyllä. Kenenkään luo se ei iholle mennyt uhittelemaan, että en oikein tiedä mitä tuo nyt taas oli. Todellista uhkailua vai epävarmaa isottelua, kun todellista rähinää se ei pidä eikä näyttele mielestäni hampaitakaan. Olen tulkinnut sen jotenkin niin, että se tietää ettei me sallita haukkumista ja kauheaa vahtimista, mutta sen luonto on kuitenkin sellainen (ja epävarma) että jotenkin täytyy ohikulkijat ja naapurit reagoida. Joku kultainen keskitie pitäisi löytää, ei ole hyvä jos se säntäilee säikyttämään ihmiset murisemalla, mutta kai tuon luonteesta ei sitä vahtimista saa pois (ja kannattaako kokonaan edes yrittää, mielestäni ei) joten se purkautuu sitten jollain tavalla. Ylipäätään tuo että sen täytyy lähteä sen vahdittavan luo haukkumaan tai murisemaan, on aika kiusallista. Jos se on irti, niin tapahtuu aika helposti jos ei ehdi kieltää ajoissa, mutta kiinni ollessa oli itse paikalla tai ei, se ei puhu mitään. On siis välinpitämätön henkilöistä joita irti ollessa ainakin yrittäisi vahtia. Toisaalta, pakko on hakea sellainen positiivinen piirre, että luoksetulokäskyä toteltiin sitten aiempaa huomattavasti paremmin - ehkä just siksi ettei nyt haukuttu maailmaa kuuroksi vaan murrattiin joten käskykin kuului korviin paremmin. Ja jos kieltää ensin "EI!" ja sitten huutaa "tänne!" niin antaa jotain korvaavaa tekemistä, mikä on kai Ransullekin sitten helpompi tilanne totella kuin vain se että se haukkuu ihmisen ympärillä kuuron lailla ja itse yritän kieltää lähempää tai kauempaa laihoin tuloksin. Katsotaan miten tämä päivä menee, kun taas ollaan pihalla, ja naapurissa ja tiellä tapahtuu...

Sain viestiä Ransun velipojalta, että on tulossa agilitypäivään nyt maanantaina. Odotan innolla velipojan näkemistä ja kävi mielessäkin jo aiemmin että ovatkohan tulossa agiliitämään. Nämä O-pennut on niin hajallaan maailmalla, yksi veli Ruotsissa ja sisko Hollannissa, mutta kun ei näyttelyitä ole harrastettu niin on jäänyt nämä 5 muuta Suomessa asuvaa sisarustakin yhtä lukuunottamatta tapaamatta.

Maanantaita siis odotellaan innolla monestakin syystä, ja toivottavasti masu ei nyt viikonloppuna ala vaivata uudestaan. En halua edes ajatella mitä siitä tulee, jos aamulla Ransun masu on ok ja sitten jossain vaiheessa päivää alkaa ripulointi uudestaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti