Temppukoulutusta

Meillä on Ransun kanssa ollut parina päivänä temppusulkeisia. Ei vaan, ollaan naksun kanssa opeteltu uutta temppua. Tempun "nimi" on lelujen kerääminen koriin. Mulla oli alussa vähän strategia hukassa, että opetanko sen ottamaan lelun suuhun ja siitä sitten shapingilla pitämään lelua suussa, siitä edelleen pudottamaan sen koriin, mutta kun sen kuiteskin loppujen lopuks pitäis osata kuljettaa se koriin! Niinpä päädyin palkkaamaan siitä että ottaa lelun suuhun ja sitten vaadin pitämään hetken pidempään suussa ettei heti pudota. Sitten pari kertaa siirsin korin sen nokan alle kun näin lelun putoavan, ja kehuin kovasti. Onneksi Ransu on niin fiksu että se sattui sitten kerran itse vahingossa pudottamaan lelun koriin ja siitähän se riemu repesi, ja siitä myös Ransu hoksasi aika nopeasti että lelu pitää pudottaa siihen koriin. Se kokeili joka välissä tassuilla läpsiä koria ja kaataa sen, mutta näkyy olevan aika tehokas tapa jättää ei-toivottu käytös pois vain sillä ettei palkkaa siitä. Ransu viel näkyy oppivan niin äkkiä että mitä kannattaa tehä ja mitä odotetaan.

Tänään se jo oppi kuljettamaan yhden lelun lelukoriin, ja minä aloin ehdollistaa sitä käskysanaan "lelukori". Kahta eri lelua se on osannut nyt viedä koriin, mutta jos en ota sitä palkkauksen jälkeen pois, se ei osaa vielä lähteä hakemaan toista lelua vaan ottaa ensimmäisen korista suuhun ja pudottaa sen sinne takaisin :D Mutta ehkä sen täytyykin ensin oppia tekemään homma käskystä, ennenkuin sen voi käskeä keräämään ensin yhden lelun, ja sitten tuomaan jonkin muun lelun eikä laittamaan samaa lelua kahdesti. Tuo naksu on kyllä aika kätevä tuollaisen opettamisessa.

Mä oon ollu Ransuun muutenkin tässä viime päivinä tyytyväinen, se on ollu tosi nöyrä ja sellainen kiltti poika. Väistäny mua hyvin kun on maannut keskellä käytävää, ei oo siis tarvinnu koko ajan olla komentelemassa pois tieltä eikä siis rasittaa suhdetta jatkuvalla komentelulla. Se on ollut kyllä niin hyvin kuulolla ja sellainen kuuliainen että oikein liikuttaa. Sitten kun oon jotain sen kanssa alkanut puuhata ja innostaa sitä johonkin yhteistoimintaan, se on ollut aivan intona mukana. Aivan ihanaa että se on ollut sellainen! Pitää nauttia nyt tästä vaiheesta niin kauan kun sitä kestää, kohtahan se kuiteski taas muistaa olevansa murkkuiässä ja alkaa tehdä asiat just niinku sen ei pitäis eikä sais. Huomenna agitreenit poikkeuksellisesti, että mä odotan innolla, Ransu on niin hyvä työpari! :)

P.S. Lisäsin kuvia jotka on otettu schapeleirin aikaan, kuvaajana Taru, Luca-veljen omistaja.