18. marraskuuta 2009

Ja taas mennään!

Tänä aamuna oli sitte mulla mahataudin tynkää, kiva, kun Ransulle tuli pelkkää makoilua koko päivä. Iltapäivällä sain jo syötyä jotain ja olo alkoi piristyä, joten lähdettiin hallitreeneihin. Eilen käytiin vapaana lenkki, otettiin keppejä pihalla, heiteltiin frisbeetä ja käytiin pelaamassa jalkapalloa joten ei nyt tullu niin huono omatunto vaikka päivä otettiinki rauhallisemmin.

Illan treenit meni mainiosti! Ransu oli tosi hienosti kuulolla, piti hyvin kontaktia ja teki mitä pyysin. Se oli tosiaan nyt hyvin keskittynyt ja yhteistyöhaluinen, sellasen koiran kanssa on aina helppo ja mukava tehä "töitä". Mä ohjasinkin ilmeisesti ihan hyvin koska virheitä ei pahemmin tullu, yks putki oli vaan monellekin koiralle jotenkin sellanen että putkeen sujahtamisen sijasta piti hypätä kentän laidalla olleen penkin yli! Mukaanlukien Ransun piti tehä just niin, enkä käsitä miksi ihmeessä ja mistä se päätteli että pitää kesken kaiken lähteä se penkki ylittämään... Renkaan se alitti aina niillä kerroilla kun mulla oli käsky myöhässä, ja kun käsky tuli ajoissa niin rengaskin mentiin ku vettä vaan. Olin tosi tyytyväinen meidän treeneihin.

Otettiin A-estettä ja puomia myös. A meni aivan mainiosti, se ei skipannu yhtään kertaa ylös- eikä alasmenoja, ja alasmenossa oon hoksannu että kun en ite liikaa kiirehdi sinne kontaktin juurelle niin Ransullekaan ei tule kiire sieltä alas. Harvemmin se on tainnu noita alasmenoja hyppiäkään yli ja parempi niin. Puomin se skippasi vissiin toisella kerralla ja kun ärähdin siitä, niin se hipsutti alasmenon niin nätisti kuin ikinä, ihan samoin kuin Ylivieskassa. Sitte taas onnistunu suoritus, oon nyt palkannu sitä alasmenokontaktilla, koska oon huomannu että sieltä sille voi tulla mieleen loikata ennen aikojaan sivuun tai muuten kiirehtiä jos minä kiirehdin. Puomikin alkoi sitten sujua. Keinua otettiin viimeksi, nyt en kerta kaikkiaan raaskinu kun se jysähtää niin kovaa lattiaa vasten ja kun keinu ei meille muuten ole ollu mikään ongelma, alkaa tuolla vielä arkailla sitä kolahdusta ja iskua mikä etujalkojen kautta tulee.

Nyt on kyllä tosiaan mukavat fiilikset treeneistä, Ransu käyttäytyi kyllä tosi mallikkaasti, sitä normaalia riehumista alussa tietenkin oli. Omaa autoa (ja minua?) piti sitten kyllä vahtia yhdeltä sukulaistädiltä, jota pikaisesti puhutin anoppilan pihassa. Meinasin avata takaluukun ja sanoa että tällanen tää meidän koira on kun ei ole ennen nähny Ransua, mutta enpä viitsiny ku auton sisältä kuului Antin "ei, Ransu ei!" ja arvasin että toinen siellä murisi tätiä... Parempi kun jätti niin huonon kuvan antamatta ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti