Käytiin tänään metsäautotiellä lenkkeilemässä pidempi lenkki kuin eilen. Mittaa sille tuli jotain 6km ja aikaa meni 1½ tuntia, kun oli satanut lumen ja siinä oli niin huippua pyöriä ja ryömiä. Lisäksi kilometriä ennenku oltiin takas autolla, meidät saavutti joku nainen kultaisennoutajan kanssa. Se oli oikein ystävällinen 4-vuotias kultsutyttö ja Ransu pisti sen kanssa heti leikiksi kun oli tutustuttu. On se niin ihana kun se on toisten koirien kanssa heti niin sosiaalinen, se lähestyi vähän mielistellen sitä narttua, ja tosiaan halusi heti leikkimään. Ja Ransua on vaikea vastustaa kun se pyytää leikkimään. Kyllä me naurettiin sen kultsun omistajan kanssa niiden menoa. Se koira oli vähän tukevassa kunnossa (mistähän syystä kultaiset niin usein on..?) ja selvästi huonompi kunto kuin Ransulla. Se yritti harhauttaa Ransun ja saada etumatkaa mutta Ransu sai sen pian kiinni ja meni heittämällä ohi ja kääntyi takas kohti :) Ihana nähdä kun se saa yllättäen leikkiä toisen koiran kanssa. Meillä oli eilen tarkoitus mennä Oulaisiin parin cockerin kanssa leikkimään, joihin tutustuin Petsiessä. Se sitten siirtyi, luultavasti ens viikkoon. Olis kiva kun löytyis Ransulle pari säännöllistä leikkikaveria kun se tosiaan on niin sosiaalinen ja leikkisä ja kun se ei kentällä saa lupaa mennä toisten luo vaikka tarjolla olis vaikka kuinka monta leikkikaveria.
Mietiskelin tuossa päivällä kun otettiin taas keppejä tuossa pihassa, että miten paljon me on edistytty puolessa vuodessa. Maanantaina tulee tasan puoli vuotta siitä kun alkoi alkeiskurssi. Toisessa harjoitusryhmässä jossa ollaan, on pari koiraa jotka on kuulemma 4 vuotta treenailleet. Takana on käsittääkseni yhdet möllit mutta ei virallisia kisoja. Ja koirat on saman tasoisia kuin Ransu. Jos kyseisten koirien omistajat sattuu lukemaan tätä ja tunnistaa itsensä, en halua heitä mollata mitenkään, mutta ihmetyttää vain että kun tavoitteena kuitenkin tuntuu olevan kisaaminen, niin miten niiden koirien kans ei olla edistytty monen vuoden aikana sen enempää... Vai onko sitten niin että schapendoes on nopea oppimaan ja muutenkin niin sopiva koira agilityyn, että tuloksia tulee nopeammin. Meillä lisäksi ohjaaja on täys aloittelija ja ensikertalainen. Ei meillä mikään kiire ole mutta tavoite olis ens kevättalvella/keväänä kokeilla jossain mölleissä ja menestyksestä riippuen jatkaa vielä treenailua ja epävirallisia tai sitten startata virallisissa kisoissa ja hankkia lisenssi. Minusta se tavoite ei ole mitenkään mahdoton, vaikka treenit vähenee joulukuun jälkeen yhteen kertaan viikossa ja talvella kun ei voi omin päinkään juuri treenailla. Keväällä pääsee kuitenkin ulkokentälle niin usein kuin haluaa.
Keväällä tai kevätkesällä voi kuitenkin olla myös muutto edessä, ja se surettaa mua lähinnä tän harrastuksen takia. Täällä on niin mukava harrastusporukka joka tukee ja kannustaa, kiitos siitä teille! Ja hyvä kenttä on tosi lähellä, ja se on käytössä jäsenmaksulla. Uudella paikkakunnalla ohjattuihin treeneihin pääseminen voi olla hankalampaa kun isompi paikkakunta. Onneks on kuitenkin päästy alkuun täällä joten ehkä jatko olis sitte helpompaa. Sitten tuntuu että kun on täällä oppinut alkeet ja saanut paljon apua ja neuvoja eri ihmisiltä, niin sitten "karkaa" toisen seuraan kisaamaan...
Eipä murehdita ennen aikojaan, mutta minusta meillä on talven aikana ihan mahdollista kehittyä agissa sen verran että voi suunnitella kisoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti