Ransulla oli eilen oppimispäivä, nuo asiat olis kylläkin voinu mieluummin opettaa jo vuosi sitten, mutta parempi nyt kun ei ollenkaan. Käytiin kouluttajan avustuksella Ykan keskustassa tekemässä miljööharjoituksia. Ransuhan on tosi stressaantunut ja jännittynyt kun mennään tuollaiseen kaupunkiympäristöön, jossa liikkuu paljon autoja ja ihmisiä eri kulkuvälineillä. Äänimaailma ja hajut on niin erilaiset kuin tässä kodin lähellä, eikä toinen ole niihin tottunut. Kouluttaja antoi mulle vinkkejä, että miten mä saan sinne hihnan toiseen päähän siirrettyä sen oman rentouden ja itsevarmuuden, ja luotua koiralle tunteen ettei sen tarvi huolehtia, että minä huolehdin kaikesta. Ja kuin ihmeen kaupalla Ransu muuttui sen noin kolmen vartin aikana joka me siellä pyörittiin ensin kauempana keskustasta ja sitten vähitellen ihan keskustassa, paljon rennommaksi ja ne stressaantuneet elkeet katosi. Kun pysähdyttiin paikoillemme, alkoi stressitaso nousta, mutta liikkeessä Ransu oli ok. Näitä harjotuksia meidän pitäis nyt itekin tehdä. Minusta on kurjaa katsoakin koiraa kun se ennen aina säntäili häntä koipien välissä mun edellä ja sivuille ja yritti pitää kaikkea ja kaikkia silmällä. Nyt se jo ekalla kerralla selvästi alkoi tarkkailla enemmän minua ja ottaa kontaktia, ja antoi mun huolehtia ympäristön tarkkailusta, minähän se suunnankin määrään.
Eilen otettiin keppitreenejä, korotetuilla verkoilla. Verkot nousi 5cm ja se ei vaikuttanu Ransun suoritukseen oikeastaan mitenkään. Yhden kerran sille tuli kiirus ja se ohitti noin puolet kepeistä. Toisen kerran se oli niin innoissaan taas menossa kepeille että meni sinne omin päin kävelemään. Vauhti on hieno silloin kun minä käskytän kepeille, voi johtua huippukivasta palkastakin. Nyt oon muutamana päivänä käyttäny vaihtelun vuoksi tuota köysifrisbeetä palkkana, ensin taistellaan siitä ja vikan suorituksen jälkeen heittelen sitä muutaman kerran että Ransu palautuu eikä stressitaso enää kasva taistelusta.
Tänään on tarkoitus käydä iltapäivällä Ykassa vapaavuorolla ottamassa vähän treeniä muillakin esteillä, en oikein tiedä pitäiskö ottaa keppejä, luultavasti ei. Mutta me on vähän meinattu että jos suunnataan huomenna ekoihin mölleihin, ja jos siellä onkin kepit niin oltais tänään otettu vähän tuntumaa alkaako ne kepit sujua muillakin kuin omilla verkoilla. Verkkoja ei oo kokonaan häivytetty pois, niitä pitää vielä nostaa ennenku niitä aletaan ottaan yks kerrallaan pois. Mölleissä ei kuulemma yleensä ole keppejä, mutta eihän sitä koskaan tiedä... Noissa huomisissa ei ilmeisesti ole kontaktiesteitäkään, mikä nyt ei meitä liikuta suuntaan tai toiseen, eli kyseessä on ihan hyppyrata. Mutta eiköhän siinä ole haastetta meille molemmille, mua varmaan jänskättää kuoliaaksi kun on mun ekat möllit (en ole muuten käyny edes katsomassa virallisia enkä möllejä ennemmin), Ransulle kans on koko tilanne ihan uusi ja outo. Jostain on aloitettava ja jos huomenna meitä siellä nähdään niin toivon vain ettei ihan hösseliksi mene ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti