Eilisistä treeneistä ensin ajattelin etten kirjottele mitään erityistä, mutta pakkohan se oikeastaan on! Otettiin ohjaajan kehotuksesta keppejä, ne kuului rataan ja radan keskellä me ei niitä otettu vaan sitte erikseen kun ratapätkä oli suoritettu. Ensimmäiset pari yritystä mentiin sisään mistä sattuu ja tultiin kepeiltä ulos. Aattelin jo että olipa huono idea pilata hyvät keppitreenit nyt tällai että ottaa sitte yhtäkkiä 12 keppiä ilman verkkoja. Onhan ne verkot jo nostettu ja sillai, mutta matkaa siihen ettei niitä ole ollenkaan, on kuitenki vielä. Mutta hyvinpä se Ransu ne kepit vilahti! Vauhtia oli aika mukavasti ja se meni ne alusta loppuun asti virheettömästi. Palkkasin kovasti ja hihkuin varmaan viimesetki maineen rippeet :P Toisaalta mä ajattelen ettei nyt aleta tekeen tuollaisia "kokeiluita" vaikka se ohjaaja olikin sitä mieltä että kannattaa kokeilla normikepeillä tässä vaiheessa. Mä kun inhoan tuota sanaa _kokeilla_ agilityn yhteydessä. Se kun yleensä tarkottaa sitä että _pilata jotain liialla hätäilyllä_. Kommentoikoot viisaammat tänne jos ovat sitä mieltä että keppejä kannattais jo tässä vaiheessa ottaa ihan ilman verkkojakin ja sitten verkoille tavallaan "palata" kotona ja häivyttää ne pikkuhiljaa kuten on ollut suunnitelma. Mutta että mukaan pitäis sotkea normi-kepitkin...? Kun mä en nyt enää halua sellasat keppien suoritusta että mun pitää kulkea siinä vieressä huitomassa kädellä että mene tosta välistä tonne! Vaan lähdin tuohon verkkokepeillä harjotteluun myös siksi että saisin itsenäisemmän suorituksen ilman että mun pitää vieressä kulkea samaa tahtia kättä heiluttaen. En tiedä sitte pitääkö se ohjaaja sitä ihan ookoona, koska käytännössä kaikki muut ohjaa koiraa niin voimakkaasti kepeillä. Mulle sanottiin jo alkeiskurssilla että jätä sitä käsiohjausta pois niin aikasten kun mahdollista, siihen mä oon pyrkinytkin, varsinkin nyt en haluais joutua käyttämään kättä ollenkaan.
Muuten ratapätkät meni ihan hyvin. Puomin kontaktit oli tämän kerran floppi, kumma kun pitää nyt jokainen este alkaa "opetella uudestaan", seuraavaksi varmaan juostaan keinunkin ylösmenon yli ja loikataan pois kyydistä ennenku keinu osuu maahan eli siinä akselin kohdalla *koputtaa puuta*. Ransu pisti sitä puomia vekkuliksi sitte ihan omin päineenki; yhden kerran hyppäsi sen "siivekkeen" yli poikittaissuunnassa, sitten ylitti ylösmenokontaktin ja kun ärähdin ja jäin niille sijoille alkupäähän, alastulokontakti otettiin niin varmasti että hidas hämäläinenki tajuais että minä_otin_kontaktin. Lisäksi harjoteltiin sylikäännöstä ja kokeiltiin sitä käytännössä radalla, samoin tiukkojen käännösten tekemistä, nehän on meillä vähä ongelma kun tuo haluaa vissiin paimentaa niitä esteitä tai jotain kun ne pitää kiertää takaakierroissa kaukaa ku lammaslauma. Kaiken kaikkiaan treenit oli onnistuneet lukuunottamatta tuota puomin kanssa pelleilyä. A:kin otettiin mallikkaasti edelleen.
Huomenna minä olenkin ratamestarina hallitreeneissä, saas nähdä mitä kaverit sanoo radasta ja miten se sopii hallin pylväiden väliin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti