Pitkäperjantaina Rovaniemellä

Lähdettiin vaihteeksi vähän kauemmas kisoihin, katsomaan Rovaniemelle missä ne MM-karsinnat pidetään ;) Saas nähdä, saako tuloksia itse kasaan, mutta houkuttelis kyllä mennä sitten muuten katsomaan niitä skaboja. Paikkahan on tietääkseni sama kuin tuo perjantain kisahalli. Aamulla lähdettiin 9 aikaan ja oltiin yöllä 01.30 kotona takaisin.

Kisoista ei kyllä jäänyt yhtä melkein-nollaa lukuun ottamatta kerrottavaa tuleville sukupolville. Tomi sanoikin koirille vissiin toisen radan jälkeen, että mä tulin tänne kuvaamaan teidän nollaratoja niin te vaan hyllyttelette :D Se melkein nollakin oli siis vitonen, joka tuli kontaktivirheeltä. Ransulla muuten ihan hieno rata 4m/s etenemällä... Mutta kuten huomaa, niin kummallakaan radalla ei ollut puomin alasmenokontaktista tietoakaan. Eka radalla tosin isommasti sen takia, että mä päätän tehä riskillä ja irrota sivusuunnassa, ja sehän ei tuon koiran kanssa vaan kerta kaikkiaan onnistu, pitäs se jo uskoa.

Liinu kumminkin aloitti hyllyttämällä. Katsoin aiempia koiria ja ihmettelin kun niin moni koira teki pujotteluvirheen keppien loppupuolella. Että mikä kumma niissä kepeissä oikein on? Sitten kun Liinu teki saman virheen (jota en edes tyhmyyksissäni korjannu) niin videolta sitte tajusin että oisko voinu olla syynä se lattiassa menevä valkoinen viiva?

Muutenhan tuo rata nyt oli sellanen ihan perus-ok, mitä nyt olis hyllytetty sitten myöhemmin kumminkin kun Liinu vähän lähti lapasesta ja kävi suorittamassa ylimääräisenkin esteen. Ois tietysti ite voinu vähän jarruttaa koiraa siihen edelliselle hypylle... kun siitä vielä piti kääntyä takaisin päinkin...

Ransun eka radalla sitten kepit meni ihan hyvin mutta sitten joku käsittämätön kielto meinattiin ottaa. Jota muuten ei edes tullut tuosta sekoilusta, vaan suoraan HYL kun Ransu painattaa sinne putkeen!? No joo. Sitten oli taas muuten ihan jees mutta A:lta oli tarkotus kyllä kierrättää lyhemmän kautta. Siitä putkesta loppuun asti olikin muuten ihan hyvä rata, mitä nyt se puomin alasmeno on sellanen mallia pomppaloikka.

Juu tiedetään, Ransu hyppää sen hylkäyksen jälkeisen hypyn tosi omituisen näköisesti. Muuten se kyllä hyppäsi noilla radoilla aika normaalisti hypyt. Nythän on pidempi hierontaväli kuin mitä meillä yleensä on, mutta siihen nähden minusta kumpikin on aika hyvässä kunnossa, katsotaan mitä mieltä Minna on huomenna :) Sitä paitsi pujotteli kepit kisoissa aika jees ja muutenkin kun katsoo vauhtia mitä se on sit kun mennään sujuvasti rataa niin se ei ole ollenkaan sellainen laiskanpulskea lönkyttely :)

Liinun toisella radalla lähdin pois ennen kuin oltiin puolessa välissä edes. Se haukkua räyhäsi ennen lähtövuoroa, ja sen silmät pyöri päässä kuin ruletissa (ehkä pientä vertauskuvallisuutta käytin tässä...) kun jätin sen lähtöön. Tiesin että nyt joko mennään kovaa tai sitten se lähtee tekemään omaa rataa. Niinpä niin. Heti alussa se ei muka osaa lukea pakkovalssia vaan kiertää taakse ja ihan itse oma-alotteisesti kiertää takaa koko esteen. Lähetän keinulle eikä pysähdy kontaktille. Katsoin sitä silmiin ja sanoin "PERKELE!" kun se karkasi keinulta. Menen vetämään kepeille, mutta läpihän se menee. Ajattelin että nyt saan harjoitella kisoissa sokkaria kepeillä kun ei ole enää mitään hävittävää. Hyvin meni! Sitten se lähtee lentämään siitä keppien jälkeiseltä hypyltä taas jonnekin toiseen universumiin eli loppusuoran hypylle. Näin sen elkeistä ettei se kuuntele mun ohjausta vaan se haluaa vaan tykittää menemään. Hölkkäsin ulos radalta, tuollaisella "yhteistyöllä" ei enempää ole mun kans lupa itteään palkata. Jos yleisön viihdyttämisestä maksettais erikseen, niin olisin voinut siellä vielä taiteillakin.

Ransun kanssa radalle sillä asenteella että nyt saamari se nolla pitää tehä. Että eihän tänne asti nyt tulla tekemään neljää hyllyä. Juu ei tehtykään, vaan kolme hyllyä ja vitonen. Kontaktilta! Voisko enempää olla koiran virhe... Sehän se turhauttaakin kun koira ei tee sitä osuuttaan mikä sille on opetettu. Ite saat muun radan ohjattua ihan hyvin ja vielä ihan kohtuuhyvällä etenemällä (4m/s) niin koira sitten loikkaa nippanappa kontaktin. Voi saakeli.

On kyllä ehdottomasti mun ja Ransun tän vuoden parhaita ratoja. Ransulla hyvä vauhti, säpäkkyyttä, hyvä keinu ja hieno A, loppusuora aivan huippu, harmi kun ei ihan osannu edetä maalihypylle asti. "Ja näin hienosti maaliin viidellä virhepisteellä ja aikaan 45,90 Ransu ja Sanna." Aikavirhe siis jotain -5s, mutta se ei paljon sillä vitosella auta...

Seuraaviin kisoihin sitten vasta kuukauden päästä Vaasaan.

Viis päivää vanhat treenit

Viime lauantaina oli taas pitkästä aikaa treenipäivä. Kaks haastavaa ratareeniä tuli tehtyäkin. Eka rata oli sellainen vauhdikkaampi, ja koirien etenemät oli 4,2m/s eli ihan jees. Tuota aloitusta piti Ransun kanssa kokeilla pari kertaa, että miten siihen kannattaakaan asemoitua, että saisi mahdollisimman paljon etumatkaa kepeille vientiä varten, mutta kuitenkin niin että saa koiran ohi putkesta eikä itse ole esteen takana piilossa. Eihän koiralla ole mahdollisuutta nähdä suuntia, jos pelkkä pää näkyis puomin takaa :D

Olin itse vähän yllättynyt, kun noiden etenemät oli aika lailla samat. Jotain 4,1 ja 4,2, Ransun hyväksi. Ransua moni pitää noista hitaampana, mutta ei se aina niinkään ole. Sillä on lähes aina nopeammat kontaktit kuin Liinulla, ja tuota eka radan videota kun katsoo, niin vois melkein väittää niinkin, että varmemmat ylösmenot kuin Liinulla. Kepitkin se pujottelee hyvin (tosin Liinu on nopeampi niissä). Yksi 65cm rima siellä kalahtaa alas kun tule A:lta niin vauhdikkaasti.

Sitten Liinun menoa. Hyvin se Liinukin kontaktit tekee, mutta ei ne niin lennokkaat ole kuin Ransun. Toki siinä on se pieni ero, että Liinu valmistautuu pysähtymään alasmenolle... Ja juuri sillä mä saan tarvittaessa tehtyä itelleni peliaikaa. Liinun kanssa täytyy jotkut ohjaukset aloittaa huomattavasti aiemmin kuin Ransun kanssa, koska se lukitsee itse muuten esteitä herkemmin. Ransu osaa paljon paremmin tuon putken peräreikään ohjauksen, Liinulle pitää kertoa se paljon aiemmin ja paljon voimakkaammalla ohjaamisella. Juu eihän siinä mitään ois kun sen tietää, vaan vielä kun MUISTAIS sen joka kerta käytännössä.

Sitten se haastavampi rata. En saanu kummankaan kanssa tehtyä nollarataa enkä varsinkaan eka yrittämällä. Oli vähän ansaesteitä. Mikä pahinta, tämä oli aika pitkälti oikea kisarata. Liinun kanssa oli ihan kiva kun se pysähtyy kontaktille (tässä tapauksessa A:lle). Vai kertoisko joku miten muuten mä lennähtäisin tonne kepeille tuolta A-esteeltä, ellei koira ole sairaan hyvä hakemaan keppejä mistä tahansa kulmasta? Mun koirista kumpikaan ei hae keppejä tuollasesta paikasta ilman apua. Ei kerta kaikkiaan hae.

Tuossa ylhäällä on siis siitä radan lopusta onnistunut palanen. Haasteita riitti:

- puomin alla menevään putkeen lähetys

- keppien aloitus

- keppien päässä putki ansana

- keppien jälkeen mentävä hyppy oli omalla juoksulinjalla. Jos kierrät oikealta, koira menee herkästi väärään putkeen, mutta ehdit ohjaan paremmin oikeaan putkeen ja sen jälkeen seuraavan hypyn oikealta puolen takaakierto+päällejuoksu. Jos kierrät keppien jälkeisen hypyn vasemmalta, koira voi tulla kepeiltä ulos, mutta ei mene niin herkästi väärään putkeen. Et kuitenkaan ehdi tehdä sokkaria siinä hypyllä joten putken jälkeiselle hypylle ei ehdi mitenkään (siinä on se yksi toinenkin hyppy juoksulinjalla siinä vaiheessa)

- putken jälkeen hyppy jonka ajattelin ohjata takaakiertona. Sinne oli vaikea ehtiä, ja jos ei ehtinyt seinän puolelle, koira oli takuuvarmasti A-esteellä eikä keinulla. Saattoi olla myös siitä huolimatta vaikka ehti teettämään takaakierronkin :D

- keinun jälkeinen takaakierto, koira oli kerran jopa siellä mutkaputkessa

Ja ihan niinkun ennen sitä A-estettä ei olis jo saanut tehä töitä ihan kiitettävästi...

Ransu näyttää tässä lähes virheettömästi radan:

Alku menee keppien jälkeiselle hypylle asti suunnitelmien mukaan, mutta kun Ransusta ei pääse kepeillä irti yhtä paljon kuin Liinusta, niin kiirehän se tuli putkeen ohjaukseen. Kun oma liike vie oikealle, niin koira ei tiä kumpaa päätä putkesta tarkoitan. Lisäksi se oli yllättäen Ransu, joka sinne putkeen syöksyi keinulta.

Se alkukaan ei ollut niin simppeli kuin miltä se Ransun kans näyttää.

- 3-hypyn jälkeen koira löytyi aika monesti lähtöhypyn takaa tai väärästä putkesta

- ekan putken jälkeen huomasi myös koiran hakevan hienosti kepeille pujottelemaan, kun itse meni puomia kohti

Voi se koira mennä A:llekin jos ehdit hädin tuskin oikealle puolelle hyppyä, mutta et ehdi tekemään päällejuoksua vaan koira menee sun edestä... ja näkee A:n.

Aina ei voi ehtiä kepeille. Sitten tuollaiset "pakko vetää koira tätä kautta"-pelastusyritykset ei toimi. Taas oltiin A-esteellä. Että hyl se olis tuokin yritys ollut, mutta ehkä paras yritys kuitenkin. Kyllä se vähän turhauttaa, kun treeneissä ei lopulta saa sitä virheetöntä suoritusta tehtyä.

Kaikenlaista kokeilin, ja välillä ei voi puhua (ohjaajan kohdalla) edes yrittämisestä.

Joko riittää? Ei ole helppoa ei.

Ei onnistu, vaikka lintsais ja alottais valmiiks keppien vasemmalta puolen...

Mitähän luulen tässäkin tekeväni?!

Että sellasta. Näistähän sais ihan oman "Hauskat kotivideot - Agilitya amatöörin tapaan" -jakson (muuten vois vaihtaa blogin kuvaukseksi tuon, mutta kun me tehdään enimmäkseen kaikkea muuta kuin agilitya ja se muukin schapemaisella tyylillä). Heh hee no onneks meillä oli silti kivaa ja koirat söi paketillisen nakkeja ja joi litran kissanruokavettä treenien aikana/jälkeen.