26. syyskuuta 2014

Ihana syksy!

Seuraa postauksellinen hidastettuja filmejä ;) Olin viime viikonloppuna jänismehtällä ja kulutin siinä aikaa koirien kans tallustellen ja puhelinta räpläillen. Tuli sitten löydettyä (ajatella, nyt jo, puhelin ollu mulla jo kohta 2½ vuotta!) videokuvaus hidastettuna -ominaisuus. Siis kamera kuvaa valmiiksi 4x nopeudella, joten sitten kun videon toistaa normaalinopeutta, se on siis 4x hidastettu. Tuolla ominaisuudella tuli sitten kuvattua niin metsälenkillä, pihaleikistä kuin murakasalla leikistäkin. Kannattaa katsoa, tulee jännä fiilis kun kerrankin tulee katsottua koirien liikkumista ja tekemistä hidastetusti, ei normivideota eikä taas toisaalta järkkärillä otettuja still-kuviakaan liikkuvista koirista.

Nyt on ollut koulusta useampia vapaita päiviä keskellä viikkoakin, kuten tänäänkin. On sitten ehditty rämpiä metsiä, penkkateitä, sähkölinjan alusia ja metsäteitä menemään. Ja doboiltukin toki ollaan välillä :) Molempien kanssa, Liinun kanssa kurssilla ja Ransun kanssa muutama kerta kotosalla.


Liinu on oikeasti aika taitava tekemään liikkeitä pallon päällä, eikä vain venyttelemään sitä vasten :)

Ransu penkkatiellä:


Liinu penkkatiellä:


Kuvanlaatu näissä hidastetuissa videoissa on harmillisesti vähän huono :(

Koska puhelimellani voi näköjään ottaa panoraama-kuviakin, niin tässäpä ollaan olevinaan passissa pupumehtällä :P

 

Ransu ja Liinu penkkatiellä:



 Penkkatieltä kun astui metsään, niin oli kyllä samalla vähän pelottavaa ja hienoa, kun puista roikkui pitkiä naavoja.



Leikkiä Vasamaojan varressa:


Oli rauhoittavaa kuunnella veden solinaa, mutta tietenkään se ei videolta kuulosta samalta...


Mutta olihan tuo jotenkin tosi kaunis paikka muutenkin:







Aurinko paistoi kauniisti ja vesi solisi :)


Ransu tarkkaavaisena


 

Kotipihalla leikkiä:


Täällä murakasalla on käyty ennenkin, ja se on aina yhtä lempparipaikka alkaa riehuminen ja mennä rinnettä ylös-alas :) Oltiin sentää jo pari tuntia kävelty suurelta osin metsässä tuota ennen, kumman paljon sitä virtaa silti riittää...



Mun suosikkivideo näistä:



Hyvin se Liinu pärjää vaikka pienempi onkin:


Vartin kun riehuu tuolla, niin alkaa ne enimmät menohalut olla schapeltakin pois :)


Samalla lenkillä kuvailin myös tiettyä kalliomonttua:


Tuo kalliomonttu on ihan huikaisevan syvä - ja hienon näköinen paikka, ja ihan meidän lähellä :)
Nyt meinattiin lähtä koirien kans puolukoita poimimaan :)

18. syyskuuta 2014

Agikisakuvia :)

Kaksissa viime kisoissa on muutama aktiivinen ihminen kuvannut koiria, ja kuvien joukosta löysin muutaman kuvan omista koiristanikin. Kiitos! Liinusta on ennestään tosi vähän aksakuvia, joten niitä on erityisen mukava saada. Toivottavasti kaikissa on kuvaajat oikein, jos joku huomaa virheitä niin heti korjauspyyntöä! Kuvat on julkaistu kuvaajien luvalla.

P.S. Kuvissa kannattaa keskittyä lennokkaiden schappenpöppeleiden katsomiseen, eikä niinkään välittää ohjaajan makkaroista ja hölmöistä ilmeistä ;)

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Kirsti Salin

Kuvaaja Kirsti Salin

Kuvaaja Kirsti Salin

Kuvaaja Kirsti Salin

Kuvaaja Kirsti Salin

Kuvaaja Krista Gustafsson

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo
 
Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

Kuvaaja Sirpa Palo

  

Kuvaaja Sirpa Palo











15. syyskuuta 2014

Ransu ja Liinu vauhdissa :)

Lauantaina kisattiin Keski-Pohjanmaan kennelpiirin Piirinmestaruuksista Kokkolassa, tuomarina Hilpi Yli-Jaskari, jonka radoista tykkään muutenkin (ettei vaan ollu Hilpin rata viime vuonna Vaasassa kun Ransun kans tehtiin tuplanolla). Aamulla aivan järjetön sumu, mutta sää selkisi ihanaksi auringonpaisteeksi ja lämpimäksi syyspäiväksi. Väkisin tuli hyvälle tuulelle jo siitä :)

Kumpikin koirista lähti melko loppupäässä, Liinu ihan viimeisten joukossa. Maksien rataantutustumisen jälkeen menin tekemään lämppäesteille sen kanssa pikkujuttuja. Tehtiin pari kertaa puomi palkan kera jne. Kävelin hallista ulos läähättävän koiran kanssa ja aattelin että pikkuhuikan annan sille vettä. Eikun jaa, mikäs koira siel radalla menee...? Numero 14, ja me ollaan 17 ja kuulemma 16 on välistä pois. No eikun vuoroa oottamaan. Ransulle ei passaa tuollainen yhtään, että niin suoraan lämppäesteiltä radalle. Enkä ehtiny itekään keskittyä rataan vielä ennen omaa suoritusta - enkä antaa sitä vesihuikkaa.

Omassa sijoittumisessa lähtöön tapahtui typerä virhe, ajattelin muka kääntäväni jalat seuraavalle esteelle ja rintamasuunnalla kertovani koiralle, että täältä mun puolelta tullaan sit... Joo niin varmaan. Mikä olikaan se järjestys mitä koira lukee... Ransu tulee ihan oikein, mä räpsyttelen pari kertaa silmiä ja katon jalkoihini että ei vee. Onni omistaa koira joka lukee niin mahtavasti ohjausta..! Harmi vain että tuli laitettua se siihen kakkoshypylle uudestaan, olis pitäny jatkaa eikä korjauttaa koiralla omaa virhettään. Loppuratakin oli sellasta velttoa vässyköintiä meiltä kummaltakin. Aivan kamalan näköstä! Ransu ei keskittynyt lämppäesteilläkään vaan sinkoili mihin sattuin, joten se yhdistettynä liian nopeaan radalle joutumiseen ei ollu hyvä yhdistelmä ollenkaan. Kepo sanoi että mä selvästi jännitin radalla. En tod, en ehtiny jännitellä enkä kyllä virittäytyä muutenkaan. Keppien jälkeen Ransu tekee noita omia kuljauksiaan, ja sinkoaa aivan liian kauas, sitten hirmu kyytiä A:lle ja suora linja kohti valokuvaajaa, joka muuten oli näpännyt Ransusta näin hienon kuvan siitä seuraavalta putkelta:

Kuvaaja Kirsti Salin
 Että huono HYL oli Ransun A-rata:


Liinun kans kävin myös lämppäesteillä ja vein sen jälkeen hetkeksi autoon ja menin pois näkyvistä, että saa siellä kerätä kierroksia. Se olikin kauhean vinkunan ja kitinän säestämänä lähdössä radalle kun menin hakemaan valmistautumaan.

Huomatkaa ero mun jalkojen asennossa kun sijoitun radalle ja kutsun koiran radalle ;) Liinu teki hyvän radan, ja hävittiin serti puoli sekuntia ja sen ois voinu esim. tuossa lopussa sujuvammalla putkeen ohjauksella voittaa+tiukemmalla ohjauksella puomin jälkeen. Voittajalle hävittiin reilu sekunti eli siinä ois jo pitäny mennä muutenki kovempaa. Liinun tulos kuitenkin 0/-7,34 sij. 3 ja EKA AGINOLLA tälle kaudelle! JES!!

No sitten toinen agirata, ja valmistauduin Ransun kanssa paremmin, käytiin vähän aiemmin lämppäesteillä jne. Ransu oli täpinöissä, joten lähtökohdat oli ok. Alun ohjausta mietin pitkään, että kummalta puolelta ja miten, mutta lopulta tuo oli sitten ehdottomasti parhaalta tuntuva vaihtoehto - ja toimikin hyvin. Niinpä toimi sitten muukin rata, vaikka muurin jälkeen meinasi putki käydä Ransulla mielessä. Kuulin jonkun puhuvan ennen rataa, että eihän se koira sinne putkeen voi mennä kun ei se sitä sieltä muurin takaa edes näe. Ajattelin vain että mitä koiran aliarviointia! Koirahan tulee A:lta, kai se nyt sieltä harjalta näkee putken ja paljon muutakin muurin yli. Noh, taisi sinne putkeen joku/jotkut hyllytelläkin, että kyllä se mahdollista oli. Ransun kans maltoin ohjata kepitkin hyvin. Ja hätäilemättä... Ennen puomia olevissa pyörityksissä liikun itse liikaa, joten koiran kaarrokset venyy. Mutta tuota alun neljää estettä ja niille tulleita koiran tassunjälkiä kun katsoo, niin kyllähän saan Ransun menemään aika ihanteellista linjaa.


Ransulle tuloksena tältä radalta 0/-5,55 sij. 7 ja samoin Ransulle kauden EKA AGINOLLA! Hieno poika, samalla tämä oli tärkeä tulos Piirinmestaruuskisaan.

Liinun kans lähdettiin tavottelemaan tuplanollaa, ja oishan se tullutkin ellei ohjaaja olis ollu niin samperin hätähousu! Aikaa paloi 6-7s ja lisäksi tietysti tuli se vitonen kun jäi vika väli pujottelematta. Ja vain siksi että joku töllykkä ohjaaja vetäsee koiran pois kepeiltä kun oli muka sinne putkelle niin kiire. Argh. (Sinne meni tuplanolla, triplanolla ja Piirinmestaruus, niin kai mulla joku oikeus on olla pettynyt?) Taas liikun liikaa siellä pyörityksessä. Sitten tuon puomin suhteen alkaa olla aika nippanappa nuo ylösmenokontaktit... Muutenhan rata oli ihan jees ja päästiin ihanneaikaan tuosta säätämisestä huolimatta että tulos oli puhdas vitonen, sijoitus tosin vasta 17.


Viimeisenä ratana hypäri, jonka alkaessa maksiluokassa oli enää 6 koiraa Ransu mukaan lukien, joilla olis mahdollisuus voittaa Piirinmestaruus kahdella puhtaalla radalla, loput oli tehneet virheitä tai hyllyttäneet agiradan.

Ohjaaja teki huonon ohjausvalinnan kepeille vientiin. Tai se olis varmaan ollut ihan jees jos koira olis ollut ohjauksessa kiinni ja lukinnut kepit. Sitä paitsi Ransuhan oli omasta mielestään jo lähdössä jätetty aivan liian kauas ;) Muutenkin muutamassa kohtaa ohjaus törkeästi myöhässä.


Kuvakaappaus videolta, ollaanko ihankaan menossa samaan suuntaan? :D

 Tuloksena siis 5/-0,23 ja sij. 13. Yhteistuloksissa kuitenkin Ransu on Keski-Pohjanmaan Kennelpiirin PM-3 vuonna 2014! Aika hieno Ransu! Vain voittajalla oli molemmilta radoilta nollat, ja muutenkin ne meidät päihittäneet PM ja PM-2 on tosi hienoja koirakoita, joten kyllä kelpaa olla schapepojan pronssilla!

Vielä viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä Liinun hypäri, jossa päätin ohjata sen eri tavalla kepeille. Mietin jo että tekisinkö keppien jälkeisen putken jälkeen kaksi poispäinkääntöä, mutta en aivan uskaltanu luottaa että saisin koiran kääntymään sillain kun vauhtia putkesta tullessa kuitenkin on. Olisin halunnut kepeillä oikealle puolelle ja yks vaihtoehto ois ollut tehdä sokkari keppien päässä, mutta en tehnyt sitäkään kun jäi niin traumat edellisten ratojen keppivirheistä ;) Tarkoitus oli tehdä vastaanottovalssi, vaan enhän mä sinne mitään ehtiny ottamaan vastaan. Niinpä Liinu luki hienosti mun keskeneräistä ohjaamista ja tajusin siinä että hitto senhän ois voinu kääntää sylkkärilläkin sinne hypylle. Meinaan jo ottaa sen pois hypyltä jota se on menossa tekemään, mutta onneksi aivot toimii agiradalla nopeammin kuin missään muualla niin tajusin antaa sen suorittaa esteen! Jälkeenpäin ajateltuna, koirahan luki mua aivan oikein, olis ollu väärin alkaa siinä jotain muuta ohjausta vääntää, joten kerrankin pää pelitti niinkun pitää... Eihän se sujuvalta näytä, mutta kaikki agilitaajat tietää miten nopeasti ne tilanteet tulee ja miten nopeasti niihin pitää reagoida.


Liinun tuloksena tuolta radalta 0/-7,36 sij. 5. Eli tuplanollaa ei tullut, mutta kaks nollarataa yhdelle päivälle on kyllä ton likkiksen kans niin upea juttu että huh! Yhteistuloksissa Liinu on Piirinmestaruuskisan 6. mediluokassa. Että ei se nyt hirveen huonosti ole omistaa ja ohjata Kennelpiirin kärkikastia ;) Mä oon kyllä tyytyväinen kaikkiin muihin ratoihin paitsi siihen mun ja Ransun hyllytettyyn agirataan, se on aika karmea, mutta siitäkin radalta sain tärkeitä opetuksia ja het monta. Ettei se hukkaan menny sekään :P

14. syyskuuta 2014

Että sellaset treenit + muuta elämää

Reilu viikko sitten käytiin treenaamassa Ylivieskan agikisojen hypäriä ja sitten jotain toista agirataa. Molempien kans tehtiin agirata ja menikin ihan hyvin, en jaksa enää muistaa yli viikon takaa sen osalta tarkempia tunnelmia. Harmi vaan kun oli tarkoitus treenata Ykan hypäri, kun se ei mennyt Liinun kans sinne päinkään kisoissa. No ei mennyt nytkään. Siitä ei ole mitään julkaisukelpoista videota, kun ne pätkät on lähinnä tuon alun hinkkaamista lähdöstä ekaan putkeen.

Mun oli jotenki tosi vaikea valita että ohjaanko sisä- vai ulkopuolelta sinne putkeen. Kisoissa tein sisäpuolelta eikä mulla ollu mitään mahiksia ehtiä ohjaan putkeen. Nyt ajattelin treeneissä että teen ulkopuolelta, koska "sieltähän se olis pitäny ohjata kisoissakin". No se nyt jäi lopulta epäselväksi että olisko sittenkään "pitäny", koska se ei onnistunu kummaltakaan puolelta :D Ulkopuolelta ohjatessa mulla oli vaikeuksia löytää itselle sijoittuminen lähtöön, mahdollisimman paljon etumatkaa ja toisaalta koira piti saada sen kakkoshypyn taakse. Liinuhan sitten oikoikin sitä, sitten se syöksyili putken väärään päähän tai muurille, eli ajoitus putken peräreikään kääntämisessä oli v-a-i-k-e-a. Se otti vielä kaiken lisäksi itteensä siitä kun mä yritin äänellä sitä pari kertaa pelastaa pois väärältä esteeltä/putkenpäästä, että sais palkattua oikeasta ajatuksesta. No joo sehän sitten kohta heittäytyi ihan nartuksi, vaikka toki palkkasin sen joka suorituksesta, koska se taatusti teki niinkun ohjasin joten ei sitä siitä voi rankaista ja jättää palkkaamatta. Mutta se tajusi että jaahas, ei se sille kelpaa kun tehään ja tehään uudestaan ja uudestaan ja välillä se kiljuu ku menen tonne putkeen... Joten päätti sitten että minähän en tohi tehä mitään ettei mee vahingossakaan väärin.

Liinuhan haluais aina onnistua ja tehdä hyvin, se haluaa yrittää parastaan ja välttää virheet koska parhaiten saa palkkaa kun tekee tosi hyvin. Sitten kun joku asia pitää ottaa uudestaan ja uudestaan, se muuttuu aivan täysin eri koiraksi. Siinä sitä sitten saa pistää kaiken lahjakkuutensa peliin kun koittaa saada sen lukkiutumisen pois. En halua viedä sitä siinä mielentilassa autoon, se olis sille rangaistus, eikä siitä jää kummallekaan hyvä mieli kun ei voi täydestä sydämestä kehua että jee hyvin meni. Niinpä sit tehtiin muita kohtia radalla, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Kun kaiken lisäksi toistoja alkoi olla alla, niin koira alkaa väsyä. Onneksi on itellä sen verran kokemusta, että vähän tietää miten Liinulta saa tuota tilannetta nollattua. Tehtiin sitten jotain aivan sikahelppoa, ihan vaan paria estettä peräkkäin ja siitä palkka, niin että Liinukin sai itsevarmuutta takaisin. Sitten autoon lepäämään kehujen kera ja koiran vaihto. Siinä pitää sitten itekin koittaa nollata äskeinen mielentila ja muistaa että tämän koiran kans aletaan ihan nollasta, sillä ei ole käsitystä siitä millainen "taistelu" meillä on Liinun kanssa ollut eikä sen tarvi siitä joutua kärsimään niin että mä olisin jotenki turhautunu valmiiksi.

Ransun kans menin sen hypärin medikorkeuksilla ja ihan kelpo rata se oli:


Lopun käännökset on tosi jees.

Niin, lähdin nyt tässä selostuksessa vähän lopusta alkuun päin, koska ensin me tehtiin sitä agirataa, ja sehän oli kummaltakin ihan hyvä rata. Mitä nyt Ransun kans en vaan ehtiny A:n jälkeen teettään takaakiertoa ja pelkällä suullisella ei menny, joten se ei ole kovin siistin näköinen kohta.


Liinulla oli muuten tosi makeet käännökset tossa, mutta muurille saatoin tuossa videolla liian pitkälle joten se kaarros veeeenyyyyiiii. Lopussa okserin takarima kolahti mutta ei tippunu.


Ollaan käyty myös metsälenkkeilemässä ja testaamassa uusia heijastinliivejä:



Liinu etsii mustikoita




"Mikä se oli??" - "Missä??"


SINIharmaa Ransu ;)


Mitä lie Liinu oli hakemassa, kieli pitkällä se tuli muutaman minuutin jälkeen takaisin:



Iltarallatteluja: